Hyppää sisältöön

Tunnesyömiseen löytyy ratkaisuja

Psykologi Katarina Meskanen tietää, että tunnesyöminen vääristää monen ihmisen suhdetta ruokaan. Lempeydellä itseään kohtaan ja tunteisiin tutustumalla voi tunnesyömisen saada hallintaan.

Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija Kati Kuisma, ravitsemusasiantuntija, viestinnän tuottaja
Julkaistu 14.1.2021
Katarina Meskanen vaalii läsnäolon hetkiä arjessaan. Kuva Anna Kara

Tunnesyöminen on psykologi Katarina Meskasen sydäntä lähellä. Työkokemus HUS syömishäiriöyksikössä ja yksityisvastaanotolla on opettanut, miten paljon ihmiset kamppailevat syömisen ja painonhallinnan äärellä. Tämä on saanut hänet kiinnostumaan tunnesyömisen saloista.

Tunnesyöminen hoitaa tunteita

Tunnesyöminen on tunteisiin tai tunteiden syömistä, jolloin vaikeita ajatuksia tai tunteita yritetään helpottaa, sivuuttaa ja peittää syömisellä. Tunteet kuuluvat syömiseen, mutta jos herkuttelua seuraa syyllisyys ja häpeä, on hyvä tarkastella omaa syömiskäyttäytymistään tarkemmin.

– Tunnesyöminen on aina oire jostakin, taustalla on psykologinen prosessi, laukaisevana tekijänä ovat omat tunteet, selittää Meskanen tunnesyömisen taustaa.

Tunnesyömisessä ei ole kyse huonosta itsekurista tai ahneudesta, saati mielen heikkoudesta. Siinä ei myöskään ole kyse vain syömisestä tai ruoasta – vaan tunteista ja psyykkisestä pahasta olosta.

Tunnistamisella alkuun

Jokainen tunnesyö joskus; palkitakseen tai hemmotellakseen itseään tai herkuttelemalla silloin tällöin. Se on Meskasen mukaan terveen ruokasuhteen merkki. Siihen kuuluvat positiiviset tunteet, kuten nautinto, mielihyvä, ilo ja tyydytys. Mutta jos herkutteluseuraksi tuppaa myös huonoa omaatuntoa, häpeää, syyllisyyttä, pettymystä ja katumusta toistuvasti, olisi hälytyskellojen hyvä soida.

– On normaalia syödä välillä ihan muuhun kuin elimistön fysiologiseen tarpeeseen eli nälkään. Ruoalla on paljon palkinto- ja nautintoarvoa arjessa, eikä sitä kannata demonisoida, mutta syöminen ei pitäisi olla ainoa keino ansaita tai kokea näitä positiivisia tunteita, Meskanen selventää.

Katarina Meskasen mukaan tunnesyömisestä voi olla kyse, jos:

  • syö helpottaakseen hankalia tunteita tai ajatuksia
  • syö usein tunnekuohun vallassa
  • ahmii tai yrittää torjua tunteita tai ajatuksia syömällä itsensä ähkyyn tai sammuksiin
  • syömiseen liittyy toistuvasti häpeää ja syyllisyyttä
  • syöminen tuntuu karkaavan käsistä tai siihen liittyy salailua tai yksinään syömistä häpeän takia
  • syöminen on ainoa tai toistuva keino lohduttaa, palkita tai hemmotella itseään erilaisissa arjen ongelmissa ja stressissä
  • syö saadakseen hetken hengähdystauon omasta tilanteestaan
  • kärsii ylipainosta ja painon jojoilusta
  • kamppailee syömisten, kehon ja painonsa kanssa

Tunnesyömisen juuret usein lapsuudessa

Monesti tunnesyömisen taustalla on haasteita tai vaikeuksia käsitellä tai säädellä tunteita sellaisenaan. Vaikeiden tunteiden aiheuttamaa hankalaa oloa on helpompi tukahduttaa syömällä sen sijaan, että käsittelee niitä.

– Ruoka tarjoaa silloin turvallisen sylin, johon tuudittautua. Mielen paha olo on abstraktia. Ähkyyn asti syöminen tekee siitä konkreettista, fyysistä pahaa oloa, mikä tuntuu oikeutetummalta ja syrjäyttää pyykkisen pahan olon, Meskanen taustoittaa.

Meskanen on havainnut, että joillakin tunnesyömisen juuret ulottuvat lapsuuteen, jolloin se on opittu tapa helpottaa omaa oloa ristipaineissa, hakea rauhoittumista ja turvaa tai saada lohdutusta ja helpotusta.

– Valitettavasti mikään määrä ruokaa aikuisena ei riitä täyttämään lapsuudessa muodostunutta tyhjiötä tai vajetta, hän toteaa.
Toisaalta ruoka on voinut olla lapsuudessa myös rakastamisen tai vallankäytön väline.

– Ruoalla on esimerkiksi palkittu, käyty kauppaa, sitä on rajoitettu tai siitä on voinut olla niukkuutta. Omaan talouteen päästyä syöminen onkin sitten voinut lähteä käsistä.

Mielen paineet altistavat tunnesyömiselle

Tunnesyöminen on saattanut saada alkunsa myös aikuisella iällä elämänkriisien keskellä paineiden kasautuessa. Syöminen on tällöinkin opittu ratkaisukeino tunteiden säätelyyn ja hallintaan.

– Jotkut hakevat ruoasta helpotusta, mielihyvää tai turvallisuuden tunnetta. Joillekin se täyttää psyykkistä tyhjiötä ja tylsyyttä, vähentää turhautumisen tunnetta, toisille se helpottaa ahdistusta tai tuo lohtua esimerkiksi kipujen kanssa elämiseen, Meskanen luettelee.

Mielen matalapaineeseenkin saatetaan hakea apua syömisestä. Tämä selittää usein pimeään vuodenaikaan esiin pilkistävän väsymyksen selättämisen ja hemmottelun kaipuun.

– Syöminen tuo välitöntä mielihyvää ja pikaista nautintoa muuten harmaaseen mieleen.

Jatkuva nälkätila laukaisee tunnesyömisen

Meskasen mielestä yksi isoimmista tunnesyömisen sudenkuopista on laihduttaminen. Tunnesyöminen saattaa johtaa painon nousuun, jonka takia usein turvaudutaan tiukkaan laihduttamiseen. Kurinalaisella syömisellä halutaan nollata hillittömän syömisen aiheuttama lihominen. Tästä seuraa usein vain entistä suurempi tarve syödä.

– Kuka tahansa ahmii ylenpalttisesti, jos paastoaa tai kituuttaa tiukalla dieetillä, hän varoittaa ja jatkaa: – kun keho saa vihdoin ruokaa, se pyrkii ylikompensoimaan pohjatonta nälkää santsaamalla varastoon energiaa korkojen kera.

Lopputuloksena on noidankehä, jossa elimistön suojelukeinot sekoittavat ruokasuhdetta entisestään. Tällainen toimintamalli tarttuu Meskasen mukaan valitettavan helposti vanhemmilta lapsille, muun muassa mallioppimisen kautta. Alttius syömisen häiriintymiseen myös periytyy osittain geneettisesti.

Armollisuus avuksi tunnesyömiseen

Tunnesyömiseen löytyy ratkaisuja – jokaisesta itsestä. Sitä ei selätetä kurittamalla tai kuurittelemalla, koska se on aina oire jostakin, ei ulkoisesti hoidettava ongelma tai tahdon heikkous. Tarvitaan lempeyttä itseä kohtaan, uteliaan sallivaa asennetta omiin tunteisiin ja uskallusta lähteä purkamaan taustalla olevia ongelmia.

– Ankaruus itseään kohtaan vain pahentaa tilannetta, se lisää entisestään syyllisyyttä ja pettymyksiä. Ota itseäsi kädestä kiinni, älä niskasta, kehottaa Meskanen lempeästi.

Katarina Meskanen ohjeistaa, että ensimmäinen askel on tunnistaa tunnesyöminen: Missä määrin omassa syömisessä on kyse tunnesyömisestä? Mitkä tilanteet ja mitkä ajatukset saavat syömään yli tarpeen? Minkälaisia tunteita liittyy syömiseeni? Tähän pohdintaan voi hakea tukea ammattilaiselta.

Seuraavat askeleet auttavat irtautumaan tunnesyömisestä kohti tasapainoista syömistä:

  1. Lopeta laihduttaminen tai laihdutteleminen

    Pelottavinta voi olla päästää irti monien vuosien laihduttelusta. Mutta se on edellytys sille, että voi saavuttaa mutkattoman ruokasuhteen ja pysäyttää käsistä karkaavan syömisen. Vasta kun luopuu laihduttelemisesta, voi onnistua työskentelemään mielen tasolla. Kehon ja mielen hyvinvointi nojaa tasapainoiselle ruokasuhteelle ja kehon nälkä- ja kylläisyysviestien tunnistamiselle.

  2. Opettele syömään säännöllisesti ja riittävästi

    Kehon tarpeiden mukainen säännöllinen syöminen on edellytys tasapainoiseen syömiseen. Tylsän ja mahdollisesti pelottavaltakin kuulostavan sallivuuden ja joustavuuden opettelu on tuloksekasta tunnesyömisen taklausta, mikä edesauttaa kestävää painonhallintaa. Täydellistä ruokavaliota ei tarvitse tavoitella. Tasapainoinen mutkaton arkisyöminen sallii kaikenlaiset ruoat.

  3. Tutustu tunteisiisi

    Tunnesyömisestä ei voi pyristellä eroon käsittelemättä taustalla olevia psykologisia syitä ja tunteita, jotka syömiseen ajavat. Tunteen äärelle on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan, mitä sillä on kerrottavanaan. Tunteita ei voi hallita täysin eikä niistä voi pyristellä eroon, mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Erityisesti tässä vaiheessa ammattilaisen avusta voi olla hyötyä.

Lue lisää tasapainoisesta keho- ja ruokasuhteesta Katarina Meskasen blogista.

Katarina Meskanen, psykologi

Koulutus: psykologian maisteri, kliininen psykologi, psykoterapiaopiskelija, erikoistumassa kliinisen mielenterveyspsykologiaan

Työura: HUS syömishäiriöyksikkö vuodesta 2010, oma yksityisvastaanotto, valmentaa ja kouluttaa ammattilaisia, syömishäiriöiden käypä hoito-työryhmän jäsen (2014)

Julkaisuja: Irti ahminnasta -omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo, 2013) ja kirja (Duodecim, 2013), Irti bulimiasta (Duodecim, 2019), Pysäytä tunnesyöminen -kirja (Tuuma-kustannus, 2018), Rakas keho (Tuuma-kustannus, 2019).

Tutustu myös armolliseen painonhallintaan: sydan.fi/painonhallinta.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset