Hyppää sisältöön

Jos metsään haluat mennä nyt…

Luonto tarjoaa oivan paikan rentoutumiselle ja sellaisena se kannattaa kohdatakin. Tervetuloa kansallispuistoon.

Teksti Anna Kara, kuvat Jerry Hietaniemi
Julkaistu 8.8.2022
Päivitetty 22.8.2022
Luonto tarjoaa oivat puitteet rentoutumiselle.

Kalliolla on hiljaista, käki kukkuu jossain järven toisella rannalla. Maisema on levollinen, auringon antaessa periksi yölle ja usvan noustessa tyyntyneen veden pinnalle. Takaa kuuluu palavan puun rätinä, hiillos on kohta valmis iltapalaa varten. Olemme kansallispuistossa ja vaikka parkkipaikka on vain puolen kilometrin päässä, luonto ympäröi meitä.

Yellowstonen jalanjäljissä

Ensimmäiset kansallispuistot Suomeen perustettiin 1938 muun muassa Pyhä-tunturin ja Pallas-Ounastunturin alueelle. Yli 80 vuodessa kansallispuistoja on tullut roimasta lisää, mutta syyt perustamiselle ovat edelleen ajankohtaiset:

– Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on suojella luonnon monimuotoisuutta ja toisaalta tarjota ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa, kertoo vastuulliseen luontoliikuntaan erikoistunut Eeva-Maija Kara (LTM,TTM). Kansallispuistot, muiden luonnonsuojelualueiden ohella, ovat maamme luontoarkisto, jotka mahdollistavat erilaisten, tälle alueelle tyypillisten luontotyyppien säilymisen. Alueet eivät ole kuitenkaan eristettyjä ihmiseltä vaan päinvastoin, ihmisten on sallittua ja jopa toivottavaa vierailla näillä alueilla.

Aluksi kansallispuistot olivat suojeltuja kohteita, joiden olemassaolosta harva tiesi, eikä niiden käytölle, saati hoidolle ollut suunnitelmaa. Nykyinen kansallispuistojen malli on rantautunut alun perin Yhdysvalloista, missä maailman ensimmäinen kansallispuisto, Yellowstonen kansallispuisto oli perustettu jo vuonna 1872. Yhdysvalloissa kansallispuistoissa haluttiin yhdistää luonnonsuojelulliset ja -retkeilytavoitteet ja niiden toteutumiseksi tehtiin hoito- ja käyttösuunnitelma. Tätä perintöä toteuttavat myös suomalaiset kansallispuistot.

Kansallispuistot nyt

Tällä hetkellä Suomessa on kaiken kaikkiaan 41 kansallispuistoa. Puistot eroavat kokonsa, luontotyyppinsä ja myös palveluiden suhteen ja niitä löytyy ympäri Suomea. Miten löytää ja mistä aloittaa, jos kansallispuistoihin mielii tutustua?

– Joidenkin kansallispuistojen läheisyydestä löytyy luontokeskus, joka on hyvä paikka aloittaa alueeseen tutustuminen ja toki, verkossahan on tänä päivänä kaikki tieto koottuna – myös kansallispuistoista, Kara kertoo.

– Luontokeskuksesta löytyy keskitetysti alueen kartat ja palvelut. Kansallispuistojen koti verkossa on Luontoon.fi.

Vastuulliseen retkeilyyn erikoistunut Kara painottaa, että ennakkotutustuminen kansallispuistoon on aina paikallaan, sillä joka puistossa on omat säännöt, joilla turvataan juuri kyseisen puiston luontoa kunnioittava retkeily. Säännöt voivat siis vaihdella ja ne löytyvät sekä verkkosivuilta että luontokeskuksista. Sivut ovat muutenkin retkeilijälle visiitin arvoinen. Sieltä löytyy kätevästi tietoa niin kohteista kuin tarpeellisista erätaidoista ja retkietiketti, eli mitä luonnossa saa tehdä ja mitä ei.

Autiotuvista esteettömiin polkuihin

Miksi mennä kansallispuistoon, kun Suomessa on luontoa joka puolella ympärillä? Kansallispuistojen etu on kootuissa palveluissa, jotka madaltavat kynnystä monipuolisille, monen pituisille ja tasoisille luontokokemuksille, tiivistää Kara. Toki unohtamatta sitä lähtökohtaa, että kansallispuistot ovat luontona poikkeuksetta hienoja, kukin tavallaan.

Tutuimpia palveluista ovat varmasti merkatut polut, hieman kuin kuratoitu ja ohjattu luontoelämys. Kara muistuttaa silti kartan tärkeydestä: Kun liikkuu itselle vieraassa luonnossa, kartta on retkeilijä ykkösvarusteita. Toisen huomion Kara tekee esteettömistä reiteistä, joita kansallispuistoista löytyy yhä enemmän. Monissa kansallispuistoissa on tarjolla esteettömiä reittejä, jotka tuovat luonnon lähemmäksi myös liikuntarajoitteisille tai vaikkapa lapsiperheille rattaiden kera.

– Nämä ovat paikkoja mihin oman isovanhemman voi viedä, vaikka pyörätuolissa, virkistymään.

Kansallispuistot ovat kuitenkin paljon muutakin, kuin vyyhti merkattuja väyliä.  Ne kokoavat ympärilleen monenlaista vuokrapalvelua, kuten lumikenkiä, retkisuksia, maastopyöriä, sähkökäyttöisiä maastopyöriä, fatbike eli läski­pyöriä, pilkkivälineitä, kanootteja tai kajakkeja.

– Retkeilyssä varustetarpeet voivat olla loputtomia, kommentoi Kara, mutta onneksi kaikkea ei tarvitse omistaa. Vuokraus on hyvä ja ekologinen tapa tutustua erilaisiin retkeilyvarusteisiin, sekä testata erilaisia luontoliikunnan muotoja.

Eri kansallispuistot vuokraavat eri välineitä, riippuen lähiympäristöistä. Vuokrauspalvelut löytyvät parhaiten verkosta kuten luontoon.fi-sivuilta tai luontokeskukseen soittamalla.

Ruokatauko on retkeilyn tärkein osa, tietenkin. Eväitä voi toki syödä missä vaan, mutta tulen tekemiseen kansallispuistossa on varattu niille sopivat paikat, Kara opastaa. Ja – aina tämäkään ei riitä, lisää Kara: Luonnossa tulta tehdessä, pitää aina huomioida ruohikko- ja metsäpalovaroitukset, koska niiden ollessa voimassa tulenteko on sallittu vain hormillisilla ja katetuilla tulentekopaikoilla.

Yöpyminen luonnossa saattaa olla monelle eksoottinen elämys ja jopa jännittävä sellainen. Jos telttailu ei ole ”se oma juttu”, yöpyjä voi löytää makuusijan itselleen vuokra- tai varaustuvista. Kara kertoo, että vuokra- ja varaustuvissa oma makuupaikka on taattu, mutta myös maksullinen. Varaustuvissa yö jaetaan tuttujen ja tuntemattomien kanssa, kun taas vuokratuvassa tupa on kokonaan itsellä tai omalla seurueella. Autiotuvat ovat maksuttomia ja niissä etukäteis­varausta ei pysty tekemään.

Vaikka kansallispuistot tarjoavatkin monenlaisia mahdollisuuksia uusille luontoelämyksille, luonto ei ole paikka suorittamiselle.

– Luonto tarjoaa oivan paikan rentoutumiselle ja sellaisena se kannattaa kohdatakin: ei suorituspaikkana, vaan rentoutuen itselleen sopivalla tavalla, kuitenkin luontoa kunnioittaen.

Kartta on retkeilijän perusvaruste

Missä ollaan ja minne mennään? Kartta on retkeilijän perusvaruste, vaikka oltaisiin merkatuillakin poluilla.

Päiväretken ykkösvarusteet

Mitä pakata reppuun syksyiselle päiväretkelle?

  1. Tulitikut, vessapaperi ja kartta. Nämä pienet tavarat pelastavat monelta hädältä. Muista aina ilmoittaa jollekulle, minne menet. Nykyään myös kännykkä tuo hyvän turvallisuuslisän.
  2. Vettä ja eväät. Retki­eväät ovat yleensä retken tärkein osuus, mutta myös tarpeellinen. On parempi ennakoida hieman reilulla juomamäärällä ja miksei eväilläkin, kuin pelätä energian loppuvan keskellä metsää.
  3. Sään mukaiset varusteet. Ei ole huonoa keliä, on sopimattomia varusteita. Katso sääennuste, pohdi tarvitaanko vettä pitävää varustetta päälle tai reppuun, onko hyvä ottaa ylimääräinen paita ja hanskat mukaan. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta vaatetus vaikuttaa retkeilymukavuuteen.

Jokaisen oikeudet

Suomi poikkeaa useista maista sen osalta, että täällä pätevät jokaisen oikeudet (aikaisemmin jokamiehen oikeudet). Jokaisen oikeudet mahdollistavat laajasti liikkumisen luonnossa ilman maanomistajan lupaa, jalan, pyörällä ja suksilla, sekä hevosella maastoa vahingoittamatta. Jokaisen oikeudet oikeuttavat myös poimimaan luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja, veneilemään ja uimaan vesistöissä, sekä onkimaan ja pilkkimään useimmissa vesistöissä. Oleskelu ja yöpyminen on sallittua tilapäisesti alueilla, jossa saa muutenkin liikkua.

Jokaisen oikeudet tuovat myös vastuunsa: luontoa ei saa vahingoittaa, kaataa tai kerätä kasvavia puita tai kasveja tai tehdä avotulta. Luontoa ei saa myöskään roskata, häiritä eläimiä tai lähistön muita ihmisiä.

Luonnonsuojelualueilla kuten kansallispuistoissa, jokaisen oikeudet eivät ole sellaisenaan suoraan voimassa, vaan alueilla on omat säännöt.

Sydan.fin Mindfulness-sivulta löydät kaikki mindfulness-sisältömme aikuisille ja lapsille. Kokeile kuunnella harjoituksia ja löydä omasi. Jutuissa vinkkejä arkeen ja omien rauhoittavien rutiinien luomiseen.

Lue seuraavaksi