Kaari Utrio on terveysvaikuttaja suurella sydämellä

– Varmaan he ajattelivat, että olen tuonut iloa monen ihmiseen elämään lähes viiden vuosikymmenen ajan, Utrio itse arvelee valitsijoiden motiiveja hetki ennen Vuoden sydänvaikuttajan julistamista.

Sydänvaikuttaja valittiin Sydänliiton ja Apu-lehden Sydänystävä-risteilyllä 14.2. Kunniakirjan luovuttivat pääsihteeri Tuija Brax Sydänliiton ja päätoimittaja Marja Aarnipuro Apu-lehden puolesta. Tunnustuksen perusteluissa todetaan: ”Sydänliitto ja Apu haluavat tällä valinnalla nostaa esiin ihmissuhteiden, rakkauden ja ystävyyden merkitystä terveyden tekijänä. Kirjailijan valitseminen sydänvaikuttajaksi korostaa myös kulttuurielämysten terveyttä edistävää vaikutusta.”

Tuija Brax otti esiin Utrion lukijaa voimaannuttavan tavan kuvata ihmissuhteita.

– Kaari Utrion tuotanto ja julkiset esiintymiset ovat monipuolisesti ja ylivertaisesti käsitelleet niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuudenkin näkökulmasta ihmisten keskinäisiä riippuvussuhteita ja keinoja tukea toisiaan. Utrion kirjoissa rakkauden voima on usein kuvattu kannustavana ja eteenpäin vievänä, jopa hengissä pitävänä voimana.

Mielikin tarvitsee toimintaa

– Kulttuuri hoitaa sydäntä siinä missä kevyt ruokavalio ja säntilliset elämäntavatkin. Lukemalla stressaantunut nykyihminen voi rauhoittaa mielensä ja kehonsa – ja hoitaa samalla sydäntään. Verenpaine laskee, kun tarttuu kirjaan tai aikakauslehteen. Samalla voi hoitaa myös sydämensä sivistystä, Avun ja Apu Terveys -lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro perustelee Kaari Utrion nimeämistä vuoden sydänvaikuttajaksi.

Kulttuurikodin kasvattina kirjallisuus, musiikki ja kaikenlainen muukin kulttuuri on Kaari Utriolle elinehto, mutta hän näkee tärkeänä myös kulttuurin merkityksen fyysisen terveyden ylläpitäjänä.

– Ehdottomasti pidän kulttuuria yhtä merkittävänä terveyden edistäjänä kuin liikuntaa. Mieli tarvitsee toimintaa ja vaikutteita siinä missä ruumis. Ei tarvitse kuin kuvitella maailmaa, jossa vaikkapa kirjallisuus yhtäkkiä kiellettäisiin kokonaan. Flegmaattisuus seuraisi nopeasti.

Utrio maalailee kauhukuvaa tilanteesta, jossa kaikki kirjat kiellettäisiin ensi torstaina ja arvelee, että jokainen kätkisi siihen mennessä ainakin yhden kirjan.

Jo ulkoinen olemus paljastaa, että myös fyysisen kunnon ylläpito kuuluu kirjailijan jokapäiväiseen elämään.

– Pyrin pitämään tasapainossa henkisen ja fyysisen kunnon. Ulkoilen ja liikun paljon. Luen ja kuuntelen musiikkia. Mikä tärkeintä, seurustelen perheen ja ystävien kanssa ja autan aina kun tarvitaan. Yritän kohdella maailmaa niin kuin toivoisin sen kohtelevan minua.

Sydämen terveyden kannalta tärkeät asiat, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, ovat keskeisiä teemoja myös Utrion kirjoissa.

– Henkinen tasapaino on tärkein asia niin sydämen kuin pään kannalta. Tarkoitan sitä, että ihminen ainakin yrittää elää omantuntonsa mukaan sovussa ympäristönsä kanssa, että hän rehellisesti myöntää virheensä ja myös kiittää itseään hyvästä yrityksestä. Sellainen elämänasenne auttaa kestämään koviakin kolhuja.

Kaari Utrio on kasvanut sodan ja jälleenrakennuksen aikana. Elämä oli vaatimatonta, mutta niin oli kaikilla. Suurten ikäluokkien lapsuus oli kuitenkin hänen kokemuksensa mukaan turvallinen.

– Tärkein asia lapsuudessa lienee luottamus vanhempien rakkauteen. Se luo perusturvallisuuden ja kyvyn luottaa muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Luottamus syntyy ehkä tietynlaisesta vakaudesta: tapahtui mitä tapahtui, lapsi tietää, että vanhemmat katsovat hänen hyväänsä.

Lukijat ovat osa tarinaa

Utrio aloitti kirjailijana aikana, jolloin lukijat kaipasivat romantiikkaa ja kriitikot edellyttivät yhteiskuntakritiikkiä.

– Aloin kirjoittaa 1960-luvun lopussa, jolloin romantiikka ja seikkailu olivat kirosanoja. Nirppanokkainen vastaanotto ei juuri vaikuttanut minuun. Olin lapsuudesta asti elänyt kirjamaailmassa ja tunsin sen lait ja tavat. Myös korkea koulutus tuki minua. Joskus jopa potkaisin takaisin. Mutta koko ajan fokuksessa olivat lukijat. Heille minä kirjoitin, en kriitikoille, jotka tuolloin olivat enimmäkseen nuoria miehiä ansaitsemassa kaljarahoja.

Lukija on mukana jo Kaari Utrion kirjoittamisprosessissa:

– Kirjoitan nimenomaan lukijoille, koska olen synnynnäinen tarinankertoja. Vaikka en saisi kirjoistani pennin hyrrää, kirjoittaisin, jos minulla olisi edes muutama lukija. Lukijat ovat minulle ystäviä, tavallaan osa kertomusta. He hengittävät työhuoneessani ja odottavat tarinan valmistumista.

Utrio on asemoinut itsensä viihdekirjailijaksi ja on sitä ylpeänä.

– Viihdettä on monenlaista. Osa on tarkoitettu palvelemaan hetkellisen rentoutumisen ja irtautumisen tarvetta. Osa on tehty pitkäjänteiseksi vaikuttajaksi, jonka tarkoitus on viihtymisen ohella jakaa tietoa ja opettaa kriittistä näkemystä. Viihteen kuluttaja päättää, mitä hän kulloinkin tarvitsee. Kumpaakin lajia, kuten myös vakavaa taidetta, voi tehdä hyvin tai huonosti. Tekijän velvollisuus on aina pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen.

Sydänystävät risteilyllä

Sydänliiton ja Avun yhteisen risteilyn ajankohta, Ystävänpäivä, ei ole sattumalta valittu. Ystävänpäivän tunnuksena kautta maailman on punainen sydän. Alun perin Valentinuksen päivän nimellä vietetty helmikuun 14. päivä tuli Suomeen Tampereen sydänyhdistyksen pitkäaikaisen toiminnajohtajan Leila Vuorisen aloitteesta vuonna 1979. Sydänyhdistys keksi yhdistää Ystävänpäivän punaisten sydänten juhlansa markkinointiin.

Sydänliiton ja Avun risteilylle osallistuu 14 –15.2. lähes tuhat sydänterveydestä kiinnostunutta osallistujaa. Ystävyys- ja rakkausteemojen lisäksi risteilyllä keskustellaan henkisten voimavarojen ja myönteisyyden merkityksestä sairauden kokemisessa.