Kasvattaminen on arvokasta

Non Fighting Generation ry on ryhtynyt yhteistyöhön Suomen Ratsastajainliiton kanssa viihtyisän, turvallisen ja rakentaviin arvoihin kannustavan harrastusympäristön luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Työkaluja löytyy Arvokas kasvatus -projektista ja ruohonjuuritason tekijöitä harrastuspaikkojen aktiivisista aikuisista. Pilottivaiheen jälkeen menetelmä on tarkoitus lanseerata muidenkin urheilulajien harrastajien käyttöön.

– Pyrimme kannustamaan hyvään, sanoo Non Fighting Generation ry:n toiminnanjohtaja Tuija-Leena Purjo. Yksi keino on rakentavien arvojen tuominen lasten ja nuorten elämään harrastusten kautta.

– Jokainen ihminen on arvokas, jokainen kohtaaminen on arvokas ja sen pitäisi olla toista arvostava. Jokainen lapsi ansaitsee kasvatusta hyvään ja arvokkaaseen elämään. Arvot ohjaavat toimintaamme, olkoon ne mitä tahansa. Hyvät arvot ohjaavat hyvään, huonot arvot ohjaavat huonoihin valintoihin.

NFG-järjestön Arvokas kasvatus -projektin tavoitteena on kohdata kokonaisia ikäluokkia kouluissa, harrastuskerhoissa ja urheiluseuroissa. Se syntyi tarpeesta laajentaa arvokasvatusta laajalle joukolle nuoria, ei vain väkivaltaisesti oireileville. Kutsu kajahti koulumaailmasta, mutta kun projektia suunniteltiin ja sille haettiin rahoitusta, se ulotettiin myös harrastuksiin.

– Projektissa on kehitetty arvokasvatusmenetelmä Suomen Ratsastajainliiton hevoskerhomateriaalin tueksi ja koulumenetelmä alakoulujen käyttöön. Tavoitteena on laajentaa menetelmä myös muiden urheilulajien ja harrastuskerhojen piiriin.

– Arvokasvatukseen ei aina kiinnitetä tarpeeksi huomiota, Purjo sanoo ja muistuttaa, että arvojen perusteella ihminen tekee valintoja läpi elämänsä: – Nuoret ovat vaikutteille alttiita ja siksi alttiita valitsemaan myös arvoja, jotka eivät ole toivottavia tai eivät tee hyvää heille itselleen eivätkä muille.

Arvokasvatukselle harrastusten parissa on sekä tarve, tilaus että otollinen paikka. Koska kotoa voidaan omaksua jopa haitallisia arvoja, on tärkeää, että harrastusten parissa ohjataan monella tapaa rakentaviin vaihtoehtoihin.

Arvokasvatus – mitä se on?

Arvokasvatuksessa pyritään siihen, että lapsi tai nuori itse oivaltaa miten toimia siten, että se on hyväksi sekä hänelle itselleen että muille, olkoon kyse toisesta ihmisestä tai eläimestä. Vastuullisuuteen sisältyy myös vastuun ottaminen omista teoista ja toisten hyvinvoinnista.

Koska useiden väkivallan tekijöiden lapsuudesta löytyy julmuutta myös eläimiä kohtaan, NFG on ryhtynyt yhteistyöhön Suomen Ratsastajainliitto ry:n kanssa muun muassa liiton jo olemassa olevan heppakerhotoiminnan osana. Menetelmää pilotoi NFG:n ohjaaja Sonja Lesch, joka on perehdyttänyt siihen jo noin 20 heppakerhojen ohjaajaa.

– Vaikuttamalla ihmisen omaksumiin arvoihin ja arvostuksiin saadaan pysyvämpiä vaikutuksia kuin pelkästään käyttäytymiseen vaikuttamalla. Jos ihmisen arvoihin kuuluu, että hän kohtelee muita ihmisiä ja eläimiä hyvin, ei hän silloin myöskään kohtele heitä tai niitä väkivaltaisesti tai muuten kaltoin, Purjo painottaa. – Mitä nuorempiin lapsiin vaikutetaan, sitä todennäköisemmin he omaksuvat jo nuorena sellaiset arvot, joihin minkäänlainen väkivalta ei kuulu.

Ratsastajainliitto on tehnyt pitkään paljon työtä hyvän talli-ilmapiirin luomiseksi, vaikuttaahan ilmapiiri paitsi ratsastajien viihtymiseen myös herkästi ihmisten mielialat aistivien hevosten käytökseen.

– Huono ilmapiiri voi tarttua, ja siksi siihen pitäisi aina puuttua mahdollisimman varhain, kehottaa Purjo. – Arvokas kasvatus -projekti lähtee siitä, että tehdään työtä ennaltaehkäisevästi, jolloin väkivaltaongelmia ei pääse syntymään lainkaan.

Sokeita hevosia maneesissa

Rautalammin ratsastuskeskuksen maneesissa on vilskettä ja vilinää. Tyttöryhmässä nauru raikaa ja hirnuntaakin taitaa kuulua, vaikkei yhtäkään hevosta ole näköpiirissä.

– Sidotaan hevosta leikkivien silmät, ja sitten taluttajat lähtevät johdattamaan hevosia esteradalle, neuvoo paikallisen ratsastusseura Iron Team Riders ry:n nuorisovastaava, keskuksella työskentelevä hevosharrasteohjaaja Henna Kiminki. Hän seuraa valppaasti sekä sokeita hevosia että niiden ohjaajia, puuttuu tarvittaessa välittömästi tapahtumiin ja keskustelee vielä jälkeenpäin osallistujien kanssa kokemuksista.

Kun seuraa hevosten ja taluttajien yhteistä taivalta erilaisten esteiden selvittämiseksi, huomaa todeksi Tuija-Leena Purjon näkemyksen. Sen mukaan lapset ja nuoret huomaavat yleensä itsekin, mikäli jokin heidän arvostuksensa, suhtautumis- tai toimintatapansa aiheuttaa muille mielipahaa tai on toiselle suorastaan pahaksi. Kun se tulee selvästi näkyväksi, lapset yleensä myös sen perusteella osaavat muuttaa toimintaansa.

Yhteishengen työkalu

Kiminki bongasi Arvokas kasvatus -projektin Ratsastajainliiton Sinettiseura-tapaamisesta, ja kutsui järjestön edustajat ratsastuskeskukselle esittelemään aineistoa ja ohjeistamaan menetelmän käyttöä. Syitä oli monia, joista yksi liittyi keskuksen ilmapiirin muuttumiseen kilpailuhenkisemmäksi. Koska Rautalammin ratsastuslukio kokoaa opiskelijoiksi lajin harrastajia koko Suomesta ja erilaisista toimintakulttuureista, yhteishengen luomiseen on käytettävä aikaa ja ajatusta.

Kiminki on ottanut tehtäviä myös ratsastuskeskuksella järjestettävien leirien ohjelmaan.

– Jos juniori-ikäisille alkaa puhua arvoista, se ei voisi vähempää kiinnostaa. Tässä systeemissä asia on naamioitu hyvin leikkeihin. Kaikki leiriläiset ovat pitäneet niistä.

Eikä tekeminen rajoitu pelkästään niihin: on itsetutkiskeluun ohjaavia piirustustehtäviä, keskustelun herättäjiä, liikunnallisia harjoituksia.

– Lapset ja nuoret kaipaavat oppia toisten huomioon ottamiseen. Toisille se on luontevaa, joillekin oma napa on ainoa tärkeä. Näiden harjoitusten kautta oppii yhdessä tekemistä ja toisen kunnioittamista.

– Talleilla on pakko säilyttää perusturvallisuus sääntöjä noudattamalla. Joillakin rajat ovat hukassa. Minulle monet käsiteltävät asiat ovat olleet itsestäänselvyyksiä, mutta nykyään ratsastajia pitää järjestelmällisesti ohjeistaa, neuvot perustella ja tarkistaa, että toimitaan, kuten on sovittu.

Kiminki antaa lapsille ja nuorille tunnustusta siitä, että he kuuntelevat palautetta ja oppivat virheistään. – Kukaan ei ole suutahtanut, hän hymyilee. – Vaikka ohjelman läpivieminen vie vain runsaan tunnin, leiriläiset jäävät miettimään käsiteltyjä asioita, ja hyvä leirihenki on luotu.

Sallittu myös aikuisille

Kiminki huomauttaa, että ikävää harrastusilmapiiriä voivat aiheuttaa ja ruokkia myös aikuiset. – Meillä on varsin vähän ala- ja yläkouluikäisiä, joita tämä periaatteessa koskee, koska enemmistö oppilaista on lukiolaisia. Aineisto on kuitenkin sovellettavissa kaiken ikäisille. Harjoitukset voisivat avata myös monen aikuisen silmiä.

– Lähden siitä ajatuksesta, että meillä menetelmää ruvetaan käyttämään leirien ja heppakerhojen lisäksi valmennusryhmäläisten ja hevosenhoitajien kanssa. Mielestäni olisi aiheellista kehittää aikuisillekin samanlaista toimintaa ja työkaluja asioiden käsittelyyn.

Non Fighting Generation ry (NFG):

Perustettu 1996 ehkäisemään nuorten tekemää ja kokemaa väkivaltaa.

NFG on kaikin puolin riippumaton järjestö

Perustaja Timo Purjo, FT, väitteli v. 2011 nuorten kasvatusfilosofiasta Tampereen yliopistossa ”Väkivaltaisesta nuoruudesta vastuulliseen ihmisyyteen”.

NFG:n lähestymistapa on kasvatus, ei hoidollinen tai psykologinen viitekehys. Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvatusta ja nimenomaan kasvatusta kohti hyvää elämää.

Järjestön tarkoitus on nuorten väkivallan vähentäminen ja ehkäisy sekä lasten ja nuorten kasvu hyvään ihmisyyteen, jossa arvostetaan muita ihmisiä. Toisen teoista voimme olla eri mieltä ja kaikkea ei tarvitse – eikä pidäkään – hyväksyä, mutta ihmisen ja eläimen kunnioituksen pitää säilyä.

Järjestössä työskentelee tällä hetkellä 18 henkilöä Helsingissä, Mikkelissä ja Tampereella. Työ on valtakunnallista.

Arvokas kasvatus projektia rahoittaa RAY. Järjestön muita päärahoittajia ovat OKM, THL ja Uudenmaan AVI.

Lisätietoja: www.nfg.fi