Kasvitieteellisestä puutarhasta mielenrauhaa ja oppimisen iloa
Talviaikaan kasvitieteellisen puutarhan kasvit ja lämpö rentouttavat ja tuovat luonnon lähelle. Myös kasvien hoitaminen kotona tekee mielelle hyvää.
Turun Yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa vihreys ympäröi vieraita. Puro lorisee ja vesipisarat ropsahtelevat kasvien lehdille.
– Ulkopuutarhassa ja kasvihuoneissa on noin 6 000 kasvilajia tai lajiketta, ylipuutarhuri Simo Laine kertoo.
Käytäviä samoillessa eteen tulee tuttuja kasveja kotoa ja ulkomaanmatkoilta. Osa kasveista kurottaa jo lasikattoon. Joukkoon mahtuu myös harvinaisuuksia.
Moniaistinen luontokokemus
Nimenomaan kasvitieteellisten puutarhojen hyvinvointivaikutuksiin kuuluvat muun muassa elpymisen ja rentoutumisen kokemukset, mielialan kohentuminen ja ahdistuneisuuden lievittyminen. Kasvitieteellisissä puutarhoissa vierailevat kokevat myös monesti tyytyväisyyttä vietettyään vapaa-aikaansa itselleen merkityksellä tavalla. Siellä mahdollistuu ihanasti moniaistinen luontokokemus. Puutarhojen monipuolinen biodiversiteetti on yhteydessä hyvinvointivaikutuksiin, kertoo tutkija Jane Paakkolanvaara Kuntoutusinstituutista.
Puutarhoissa usein korostuvat värit ja esteettinen kauneus. Elvyttävä ja hyvinvointia tukeva puutarha voi olla myös vähemmän ihmisen hoitama.
– Tällöin se samalla tukee myös luonnon monimuotoisuutta, Kirsi Salonen Tampereen yliopistosta kertoo.
Salosen mukaan kasvitieteellisten puutarhojen hyvinvointivaikutukset perustuvat pitkälti samoihin vaikutuksiin kuin muutenkin luonnon hyvinvointivaikutukset.
– Mikäli puutarha on oma, silloin tarjoutuu mahdollisuus olla konkreettisesti ja fyysisesti kontaktissa kasveihin ja multaan. Hyvinvointivaikutusten kannalta olisi hyvä, että puutarha ei olisi lajistoltaan liian monotoninen, vaan että puutarhassa olisi miellyttävän ja elvyttävän ympäristön tunnusmerkit, joihin kuuluu esimerkiksi salaperäisyys, monimuotoisuus ja pyöreät muodot.
Kasvien hoitaminen
Salosen mielestä on tärkeää, että luontoaltistus ja luontoyhteyden kokemus säilyisivät myös sisätiloissa, ja kasvit sisätiloissa ovat silloin tärkeitä. – Niiden hoitaminen mahdollistaa myös fyysisen kontaktin kasviin ja multaan sekä kokemuksen huolenpidosta.
Paakkolanvaara muistuttaa, että kasvistoltaan monipuolisessa puutarhassa touhuaminen myötävaikuttaa ihon ja suoliston mikrobiston rikastumiseen.
– Puutarhojen hoitaminen tekee hyvää myös fyysiselle kunnolla ja näyttää lisäävän myönteisiä sosiaalisia yhteyksiä ja yhteisöllisyyden kokemusta.
Myös Laine pitää kasvien hoitamista tärkeänä. Hyvä mieli kasvaa, kun katselet ja kastelet huonekasveja. Lisäksi kasvit kosteuttavat ilmaa.
Monen mielestä kasvit ympärillä rauhoittavat.
– Ympäristöpsykologiassa korostetaan sitä, että pelkkä luonnon tai kasvien näkeminen tai sille alistuminen automaattisesti elvyttää ja palauttaa kuormituksesta. Näkemyksen mukaan tämä olisi ihmiselle lajityypillinen ominaisuus. Ekopsykologiassa vallalla on näkemys, jonka mukaan ihminen on itsekin luontoa ja tästä syystä luonnon havainnointi tuottaa hyvinvointia, Salonen kertoo.
Laine on vuosien varrella havainnut kasvien ja kasvitieteellisten puutarhojen suosion. Kasvien psykologinen vaikutus ihmiseen on kiistaton.
Vaikka marraskuun valo on olematonta, Laine puhuu jo keväästä. Hän esittelee mehikasvi-istutuksia, jotka juuri hiljattain uudistettiin. Keväällä lämpimien aurinkoisten päivien aikana avautuu kokoelmakasvihuoneiden luukut päästäen raikasta ilmaa huoneisiin. Keväällä myös ulkopuutarhat heräävät eloon ja värit palaavat. 
Kasvien merkitys
Kasvit ja puut ovat oleellinen osa luontoa sekä sisätiloissa että ulkona luonnossa. Ne eivät tuo pelkästään mielihyvää, vaan ovat keskeinen osa omaa terveyttäni. Vaikea kuvitella elämää ilman niitä.
– Kirsi Salonen
Minua rentouttaa sisätiloissa kasvien ja niiden yksityiskohtien ihastelu. Ulkona nautin kasveista monesti vielä moniaistisemmin: ne houkuttelevat silittelemään, tunnustelemaan erilaisia pintoja, tuoksuttelemaan, maistelemaan ja tietenkin ihastelemaan myös visuaalisesti.
– Jane Paakkolanvaara
Minulle kasvit tarjoavat jokaisena vuoden aikana runsaasti aistittavaa – onpa sitten kyseessä tuoksut, värit, muodot, valo, jäätymiset. Kylvä, istuta, hoida, katso ja korjaa mistä mehut ja hedelmät tulevat.
– Simo Laine
Lue myös Maalaiselämää eläinten tahdissa -juttu: Annukka Cederlöf jaksaa lumoutua maaseudun hiljaisuudesta ja eläinten läheisyydestä. Kaikkien 70 eläimen hoito tuo rytmiä päiviin.
Tutustu Suomen kasvitieteellisiin puutarhoihin helsinki.fin verkkosivuilla.