Koiramäen Suomen historia tuo näyttämölle oppimisen iloa
Kirjailija Mauri Kunnas osaa, mutta niin myös Kansallisteatterin väki. Näytelmä Koiramäen Suomen historia opettaa historiaa vallan viihdyttävällä tavalla.
Kansallisteatterin pienen näyttämön katsomossa penkit ovat täyttyneet. Alakouluikäinen poika istuu tuolin etureunassa, puristaa käsiään nyrkkiin ja seuraa näyttämön tapahtumia niin tarkkaan kuin pystyy. Suun liikkeet mukailevat näytelmän tapahtumia ja näyttelijöiden repliikkejä. Hän eläytyy. Eikä ihme, sillä Koiramäen Suomen historia tempaa katsojan mukaan keskiaikaiseen Suomeen ja menoa piisaa.
Näytelmä Koiramäen Suomen historia perustuu Mauri Kunnaksen samannimiseen kuvakirjaan. Molemmat käsittelevät Suomen historiaa ajanjaksolla, jolloin Suomessa elettiin Ruotsin vallan alaisena.
Suomen historian pauloissa
Suomalainen oppilas Alix (Aksa Korttila) saa historian kokeesta nolla pistettä. Opettaja (Hannu-Pekka Björkman) määrää Alixille luettavaksi kirjan, joka käsittelee Suomen historiaa 1500-luvulta aina Kustaa IV Aadolfin valtakauden loppuun.
Kolmesataa vuotta Suomen historiaa! Alixista opettajan vaatimus tuntuu kohtuuttomalta. Opettaja kuitenkin kertoo, että kirjaan kätkeytyy aarre. Tieto aarteesta houkuttelee oppilaan kirjan ääreen ja hups, historia kuljettaa Alexin keskiajan tapahtumiin. Hän kohtaa kuningas Kustaa Vaasan (Harri Nousiainen) ja suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan (Hannu-Pekka Björkman). Hän tapaa kauppiaiden lisäksi myös herttua Juhanan puolison Katariina Jagellonican (Paula Siimes).
Vuosisadan vaihduttua näyttömällä uppoaa Ruotsin kuninkaan ylpeys lippulaiva Vasa. Alix tutustuu myös Kristiinaan (Marja Salo), joka isänsä kuoltua joutuu Ruotsin tyttökuninkaaksi. Siinä hovi onkin ihmeissään: tyttö, joka käyttää housuja, on mainio miekkailija ja tykkää metsästyksestä.
Kun Alix ehtii 1700-luvulle, näyttämölle ilmaantuu Kustaa III (Heikki Pitkänen). Kustaa hallitsee älyllään ja perustaa Ruotsin akatemian, kuninkaallisen oopperan ja kuninkaallisen teatterin. Näyttämöllä hän koreilee hienoissa vaatteissa. Alix tapaa myös Pehr Kalmin (Hannu-Pekka Björkman), joka yrittää kasvattaa kotipuutarhassaan Amerikasta tuomiaan kasveja. Kun Kalm luennoi sodista, kaalinpääkin lentelee.
Kustaa IV Adolf (Hannu-Pekka Björkman) lähtee sotaan Venäjää vastaan. Kustaa häviää ja vuonna 1809 Suomi lakkaa olemasta osa Ruotsin valtakuntaa.
Kun Alix painaa Suomen historiasta kertovan kirjan kiinni, hän on innoissaan. Opettaja tenttaa oppilastaan ja kas, historia onkin painunut tytön päähän. Alix oivaltaa lopulta, mitä opettaja tarkoittaa aarteella.
Uutta tietoa myös tekijöille
– Tämä kolmesataa vuotta Suomen historiaa on vähemmän tunnettu suomalaisille ihmisille, ainakin minulle, ohjaaja Irene Aho kertoo Kansallisteatterin tuottamalla videolla. – Näytelmä on historiallista fantasiaa, joka on äärimmäisen visuaalista.
Katsojalle Koiramäen Suomen historia tarjoaa pukujen riemua, josta vastaa pukusuunnittelija Merja Levo. Ahon mukaan pukuja on kymmeniä, ja kyllähän ne näyttämöllä tiuhaan vaihtuvat. Annukka Pykäläisen lavastus ja Eva Buchwaldin dramatisointi täydentävät toisiaan saumattomasti. Irene Ahon ja Ninu Lindforsin koreografia tuo esitykseen vauhtia.
– Musiikki on melko modernia, mutta ottaa aikakaudesta vaikutteita, Aho kertoo Timo Hietalan ja Risto Kupiaisen toteuttamasta musiikista.
Kokonaisuutena Koiramäen Suomen historia viihdyttää ja tuo myös aikuisille uutta tietoa, kuten eräs väliajalla toteaa.
Kansallisteatteri suosittelee näytelmää kouluikäisille. Esitys kestää tunti ja 55 minuuttia. Esityksessä on väliaika.
Koiramäen Suomen historia kantaesitettiin Pienellä näyttämöllä 7.3.2019. Lisätietoja Kansallisteatterin verkkosivuilla.
Lue myös Lukukoira innostaa lasta lukemaan ja Luonnon leikkikentällä