Hyppää sisältöön

Leeni Peltonen – hyvän unen asialla

Leeni Peltonen tietää, että uni on välillä oikukasta. Nykyään hän kirjoittaa ja puhuu univaikeuksista, jotta voi auttaa myös muita.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 19.8.2022
Päivitetty 22.8.2022
Nykyisin Leeni Peltonen toimii paremman unen asialla. Kuva: Jonne Räsänen/Otava

Pienestä kattoikkunasta pilkistävä toukokuinen aurinko herätti Leeni Peltosen, 60, kolmen-­neljän aikaan aamuyöstä. Hän nukahti kuitenkin uudelleen.

Leeni yöpyi siirtolapuutarhamökillään Helsingin Marjaniemessä.

– Mökillä lyhyemmiksi jäävät yöunet eivät haittaa, kun luonto ja lintujen äänet on ympärillä.

Seitsemän vuotta sitten Leeni irtisanoutui Kotilieden ja kolmen muun lehden päätoimittajan tehtävästä. Työ oli ollut jatkuvaa kiirettä. Toimittajan työtä hän oli tehnyt jo vuosikymmeniä.

– ­Alkoi olemaan sellainen tunne, että tämä on nyt nähty. Unettomuus ei ollut syy, mutta se teki elämän epämukavaksi ja raskaaksi. Mitä enemmän stressiä oli, sitä huonommin nukuin.

Hän kuvailee itseään tunnolliseksi ja aktiiviseksi, joka tekee paljon asioita. Ylivireys jatkui, vaikka unen piti tulla.

Leeni peri geeneissään lyhytunisuuden. Sitä on perheessä myös muilla.

Tietoa muille huonosti nukkuville

Koska Leeni Peltonen on kokenut pahan unettomuuden, hän haluaa kertoa siitä myös muille.

– Se on niin ikävä kokemus ja jos kierre pääsee pahaksi, alkaa pelätä sitä, ettei nukahda. Sitten nukkuu entistä huonommin. Jos voin omalta osaltani jotenkin auttaa, niin teen sen mielelläni.

Nykyisin Leeni kirjoittaa ja puhuu paljon uniasioista, vaikkei olekaan terveydenhuollon asiantuntija.

– Unettomuuteen ei ole yhtä reseptiä, jolla se paranisi. Jokaisen täytyy löytää se syy, joka unettomuutta aiheuttaa. Itse muutin elämän­tapaani, yritin vähentää kiirettä sikäli kuin pystyin, muutin myös ajattelua nukkumisesta. Ne olivat minulle ne ratkaisevat keinot. Jollekin toiselle keinot ovat jotain muuta.

Leeni kannustaa tutustumaan itseensä: mikä syy unettomuuden taustalla on ja koittaa löytää siihen apua.

Monelle unettomuutta on aiheuttanut pitkään jatkunut koronaepidemia, sitten Ukrainassa syttyi sota.

– Kyllä olen ollut ahdistunut ja huolissani. Sodan alkaessa koko perusturvallisuus järkkyi, koska olen koko ikäni uskonut, että maailma menee parempaan suuntaan.

Myös huoli omasta ja läheisten terveydestä valvottaa monia.

Leenin äidillä on Alzheimerin tauti ja isällä oli Parkinsonin tauti. Eli Leenillä on kaksi neurologista sairautta omassa perheessä. On myös sydän- ja verisuonisairauksia.

– Ei se ainakaan hyvä perimä ole, Leeni sanoo.

Vaikka Leeni tuntee olevansa ihan terve, syö ja elää terveellisesti, hänellä on sekä kolesteroli- että verenpainelääkitys.

– Juuri lääkäri sanoi, että ruokavaliolla en pysty enempää kolesteroliarvoja alentamaan

Leeni on pitkään pelännyt, miten univaje vaikuttaa aivoihin. Helsingin yliopiston Helsinki Health Study -tutkimuksessa selvitettiin unettomuusoireiden kehittymistä keski-iässä ja niiden vaikutuksia muistiin. Tulokset osoittavat, että unettomuusoireet olivat yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintakykyyn vanhuuseläkeläisten keskuudessa.

– Tämä oli tutkimusnäyttöä, että näin todella on. Tämä tieto vahvistaa, että univaikeuksiin kannattaa hakea apua ajoissa.

Leeni Peltonen

Kuka?

Asuu Helsingissä, kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Taustaltaan toimittaja. Työskenteli muun muassa Kotilieden päätoimittajana.

Mitä nyt?

Nykyisin Uni­uutiset-­lehden ja jaksaparemmin.fi-sivuston päätoimittaja ja viestintä­yrittäjä, kirjoittaa muun muassa tieto­kirjoja. Vuonna 2016 ilmestyi Valvomo (Otava). Vuoden 2022 alussa ilmestyi Uni ja unettomuus (Otava), jota hänen kanssaan kirjoittivat Minna Huotilainen, Helmi Uusitalo ja Silja Vahtokari.

Lisää unesta: Uniliitto.fi

 

Lue myös:

Uniapneaan liittyy suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Lue seuraavaksi