Liiku turvallisesti vedessä, vesillä ja veden äärellä

Suomessa vietetään paljon aikaa vesillä ja veden äärellä ympäri vuoden. Meillä on yli 300 000 kilometriä rantaviivaa, yli 2500 uimarantaa, noin 250 uimahallia ja kylpylää ja satoja talviuintipaikkoja. Uinti ja vesiliikunta ovat suosittuja harrastusmuotoja. Monet mökkeilevät veden äärellä ja peräti 67 prosenttia aikuisväestöstä ilmoittaa harrastavansa luonnonvesissä uintia. Myös veneilyn sekä muun vesillä ja jäällä liikkumisen suosio on kasvanut viime vuosina.

Vesi onkin erinomainen liikkumisympäristö. Vedessä harjoittelu ja liikkuminen on usein mahdollista, vaikka liikkuminen maalla esimerkiksi nivelvaivojen, ylipainon tai toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi olisi vaikeaa. Vesiliikunta sopii yleensä erinomaisesti myös sydänsairaille.

Veteen liittyy riskejä

Vaikka vesistöt ja altaat tarjoavat lukuisia harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, veteen liittyy myös riskejä. Vuosittain Suomessa hukkuu tapaturmaisesti keskimäärin 150 ihmistä. Hukkumiset tapahtuvat pääosin luonnonvesissä esimerkiksi vedessä vilvoittelun, uimisen, soutelun, huonokuntoiselta laiturilta putoamisen tai jäällä liikkumisen yhteydessä. Yli 80 % hukkuneista on miehiä, ja vaikka hukkumiset ovat edelleen myös yksi yleisimpiä lasten tapaturmaisia kuolemansyitä, hukkumiset painottuvat ikääntyneisiin. Hukkumisriskiä kasvattavat heikko toimintakyky ja uimataito, sairaudet, pelastusliivien käyttämättä jättäminen, päihteiden käyttö, lasten jättäminen valvomatta ja se, ettei tunneta vesiympäristöön liittyviä riskejä.

Onnettomuustutkintakeskus tutki vuonna 2021 kaikki tapaturmaiset hukkumiskuolemat. Tyypillisesti hukkuneilla oli iän ja elintapojen mukanaan tuomia toimintakyvyn haasteita tai toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia. Yli puolella hukkuneista oli joko tiedostamaton tai tiedossa oleva sydänsairaus, mistä aiheutuvat oireet johtivat vaikeuksiin vedessä ja sitä kautta hukkumiseen. Hukkumiset tapahtuivat myös yleensä ihmiselle jopa vuosikymmenten ajalta tutuissa tilanteissa ja tekemisessä, jota jatkettiin entiseen tapaan toimintakyvyn huonontumisesta huolimatta. Hukkuva oli usein tilanteessa yksin.

Sydänsairaudet ovat siis yksi tekijä hukkumisten taustalla. Vesiliikunnan edut ovat kuitenkin niin merkittävät, että kannattaa uskaltautua veteen, kunhan huomioi vedessä ja veden äärellä liikkumisen riskit.

Voima- ja tasapaino­harjoittelua vedessä

Vesi haastaa ja harjoittaa. Veden antama tuki ja sen vastus sekä helpottavat että tehostavat harjoittelua. Vesi on jatkuvassa liikkeessä ja siten luonnostaan haastaa ja harjoittaa tasapainoa ja koordinaatiota.

Ikääntyessä, jo viidenkymmen ikävuoden jälkeen, tapahtuu monenlaisia muutoksia, jotka voivat vaikeuttaa liikkumista maalla ja vedessä. Ikääntymismuutokset esim. aistitoiminnoissa, kehon koostumuksessa, tuki ja liikuntaelimissä, lihasvoimassa, sekä mahdolliset sairaudet ovat yksilöllisiä ja voivat vaikuttaa uimataitoon ja vedessä liikkumiseen. Nämä taidot on hyvä varmistaa, kun menee veteen pidemmän tauon jälkeen.

Veteen menoon, vedessä liikkumiseen ja sieltä pois nousemiseen saattaa liittyä haasteita etenkin silloin, kun liikutaan luonnon vesissä. Haasteita ovat esim. keikkuvalta mökkilaiturilta veneeseen meno ja pois tulo, sekä jyrkät ja usein liukkaat laiturin portaat. Myös epätasainen tai upottava veden pohja vaikeuttaa liikkumista. Tasapaino- ja voimaharjoittelu kannattakin aloittaa ennen kuin huomaa haasteita liikkumisessa.

Ikäinstituutin Virtaa vedestä -vesijumppaohjelma on suunniteltu iäkästä ajatellen. Se on valmis helppotasoinen ohjelma voiman, ketteryyden ja tasapainon omatoimiseen harjoitteluun. Säännöllinen harjoittelu vaikuttaa positiivisesti myös sydän- ja verenkierto­elimistön kuntoon. Vettä hylkivän ohjeen voi ottaa mukaan altaalle. Yhdessä muiden kanssa harjoittelu mahdollistaa sosiaaliset suhteet ja vahvistaa mielen hyvinvointia.

Lisää voima- ja tasapainovinkkejä voitas.fi-sivustolla

Turvallisuusvinkkejä mökeille ja luonnonvesiin sydänsairautta sairastaville ja heidän läheisilleen

• Käytä aina soutelemaan tai veneilemään lähtiessäsi pelastusliivejä.
• Varmista, että menet uimaan tai vilvoittelemaan vain paikoista, joista pääset turvallisesti veteen ja sieltä ylös. Laita laiturit ja niiden ympäristöt kuntoon.
• Ota aina kaveri mukaan uimaan ja mene saunasta vain seuran kanssa vilvoittelemaan veteen.
• Ui rannan suuntaisesti, jotta saat tarvittaessa jalat pohjaan. Jumppaa ja vesiliikuntaa voi harrastaa matalassakin vedessä.
• Älä mene alkoholin vaikutuksen alaisena veteen tai vesille.
• Omaa ja läheisten vesiturvallisuutta voi myös varmistaa hankkimalla riittävät ensiaputaidot, lataamalla puhelimeen 112-sovelluksen ja opettelemalla käyttämään defibrillaattoria.

Lisää vinkkejä turvalliseen vesillä liikkumiseen viisaastivesilla.fi-sivustolla

Vesiliikunnan hyötyjä