Hyppää sisältöön

Lumikenkäily sopii kaikenikäisille

Pekka Kinnunen innostui lumikenkäilystä. Pekan mielestä lumikenkäilyssä on se hyvä puoli, että voit mennä erilaisiin paikoihin kuin kävelemällä tai hiihtämällä.

Kuva Pekka Kinnusen kotialbumi

Pekka Kinnunen innostui lumikenkäilystä parikymmentä vuotta sitten, jolloin hänet valittiin Espoon Ladun puheenjohtajaksi. Tuolloin Espoon Ladussa ei harrastettu lumikenkäilyä. Pekkaa laji kiinnosti, joten yhdistys päätti järjestää lumikenkäretkiä.

Pekka näki harrastuksen heti omana juttunaan. Hän osallistui Suomen Ladun järjestämälle lumikenkäilyohjaajan kurssille. Sieltä hän sai perusopit.

– Lumikenkäily ei ole vaikeaa. Jos osaat kävellä, osaat lumikenkäillä.

Lumikenkäilyä monella tavalla

Pekka Kinnunen asuu Suurpellossa Espoossa.

– Otan lumikengät ja sauvat käteen ja kävelen sata metriä metsään. Omia jälkiä siellä teen.

Pekan mielestä lumikenkäilyssä on se hyvä puoli, että voit mennä erilaisiin paikoihin kuin kävelemällä tai hiihtämällä.

– Hiljainen valkoinen metsä, se on se elämys.

Yksin Pekka lumikenkäilee harvoin. Hänen mielestään lumikenkäilyyn kuuluu, että mukana on muutama kaveri.

Pekalla lumikenkäily on fiilistelylaji, ei hampaat irvessä -tekemistä. Lumikenkäilyyn liittyy puhdas metsäinen lumi, hiljainen oleskelu.

– Tärkeintä on, että metsään pääsee ilman, että tarvitsee välittää laduista tai pitääkö voidella sukset. Lumikengillä pääsee tosi moniin paikoihin metsässä. Reppu mukaan, termospulloon kahvia, vettä, eväät, siinä istut kannon päässä tai puunrungon päällä, metsässä, jossa ei ole ketään muita. Voit fiilistellä ja kuunnella luontoa.

Lumikenkäilykin voi olla rankkaa ja sitä voi tehdä monella tavalla. Kun Pekka vetää retkiä, hän kulkee letkan ensimmäisenä ja tarpoo umpihankeen. Kun lunta on metri, lumi upottaa ja kulku on raskasta.

Pekka on huomannut yleisen luulon, että lumikengillä mennään lumen päällä.

– Lumi upottaa, jos se on puuterilunta. Jos haluat kulkea lumikengillä kevyemmin, kulje letkan viimeisenä. Loppupään kulkijalla on jo tampattu polku.

Talvisille retkille mukaan

Lumikenkäilyä kannattaa kokeilla, Pekka Kinnunen kannustaa. Pääkaupunkiseudulla on monia yrityksiä, jotka vuokraavat lumikenkiä.

– Esimerkiksi latuyhdistykset järjestävät lumikenkäretkiä, jotka ovat yleensä ilmaisia. Siellä annetaan myös lumikenkäopastusta.

Espoon Latu järjestää viidestä kymmeneen lumikenkäretkeä kevättalvella, jolloin mitä todennäköisemmin on lunta. Viime talvena korona esti retket.

Ensi keväälle on melkein kymmenen lumikenkäretkeä jo suunnitteilla, Pekka kertoo. Yhdelle retkelle osallistuu melkein 30 henkeä ja ikäjakauma on 15–75 vuotta. Sekä miehiä että naisia osallistuu tasapuolisesti. Lumikenkäily on kasvanut latuyhdistyksen yhdeksi suosituimmista lajeista, Pekka kertoo.

– Kaikille retkille voi tulla mukaan kuka tahansa, siellä ei vaadita jäsenkorttia.

Retkille kannattaa varata sauvat. Sauvat antavat tukea. Jos lunta on kertynyt paljon ja lumikenkäilijä kaatuu, sauvat auttavat pääsemään ylös. Sauvat auttavat myös ylämäissä.

– Jos jollain ei ole sauvoja, latuyhdistys lainaa.

Pekka käyttää vanhoja hiihtosauvoja, joissa on rottinkinen sompa.

– Se toimii hyvin lumessa. Jos on paljon lunta, sauvat saavat olla pikkaisen pidemmät, koska lumi upottaa. Kengät saisi olla sellaiset, joissa on vähän vartta. Silloin kenkiin ei mene niin herkästi lunta. Myös säärystimet auttavat.

 

Lue lisää lumikenkäilystä (Suomen Latu)

Lue myös:

Hiihtokausi on taas täällä

Hiihto on loistavaa kestävyysliikuntaa ja hyväksi sydän- ja verenkiertoelimistölle. Samalla mieli lepää luonnon keskellä. Muutamilla vinkeillä paluu laduille sujuu helposti. Perinteiselle ja vapaalle on omat tekniikkansa, mutta muutamat periaatteet pätevät molemmissa. Lähde rohkeasti liukumaan suksilla!

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi