Nuku hyvin!

Kymmenesosa suomalaisista kärsii kroonisesta unettomuudesta, kolmannes tilapäisestä.
Unettomuuden noidankehässä ihminen alkaa jo valveilla miettiä nukkumista ja sängyssä pyöriessään murehtii seuraavan päivän jaksamista.

Huoli ja liika yrittäminen pahentavat ongelmaa.
Päivällä väsyttää, toimintakyky ja luovuus heikentyvät ja sairastelun riski lisääntyy.

Unettomuuden taustalla on usein psykologisia syitä, huolia ja surua. Ongelman saattaa laukaista jokin elämänmuutos tai kriisi. Ihmistä voivat valvottaa kivut, sairaudet ja lääkkeet, myös unilääkkeet väärin käytettyinä.

Aina syytä ei löydy ja kyse voi olla toiminnallisesta unettomuudesta. Ihminen vain ei saa illalla unen päästä kiinni, herää aamuyöstä tai uni on katkonaista.

Huonouninen ihminen voi olla perusterve eli hänellä ei ole mitään lääketieteellistä syytä unettomuusoireisiin. Siksi hänelle ei usein löydy sopivaa hoitoa erikoisalalähtöisestä sairaanhoidosta.

Unettomuuden noidankehä voitaisiin katkaista neuvomalla potilasta ja tukemalla muutosten toteuttamisessa.
– Lääkkeettömät keinot tehoavat hyvin unettomuuteen. Parasta olisi, että hoito alkaisi ennen kuin unihäiriö kroonistuu, sanoo Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Christer Hublin.

Hän harmittelee, ettei unettomiin potilaisiin riitävästi hyödynnetä lääkkeettömiä menetelmiä terveydenhuollossa.
– Jokainen voi kuitenkin itse pohtia tilannettaan, perehtyä unettomuuden mekanismeihin ja soveltaa hyväksi havaittuja keinoja omassa ympäristössään.

Uneen omin keinoin

Nukahtamiseen ja unessa pysymiseen voi vaikuttaa itse. Lähtökohta on unen tarve.
Sänkyyn ei pidä mennä virkeänä vaan vasta sitten, kun on valvonut riittävän pitkään.

Jotkut nipistävät yöunista arkiviikon ajan ja korvaavat kertyneen unen puutteen nukkumalla viikonloppuna iltapäivään. Sunnuntai-iltana ei uni tule silmään, kun heräämisestä ei ole kulunut riittävän kauan.

Ikääntyminen muuttaa uni-valverytmiä kuten muitakin elintoimintoja. Erityisesti seniorien kannattaisi välttää jatkuvaa unilääkkeiden käyttöä ja mieluummin lisätä päiväaktiviteettia ja seurata yleisiä unta edistäviä ohjeita.
Kun sopiva nukkumishetki lähenee, elimistö alkaa luonnostaan valmistautua lepoon. Kehon vireystila vähenee, ruumiinlämpö laskee ja mieli rauhoittuu.

Joillakin ihmisillä on taipumusta ylivireyteen: ajatukset pyörivät päässä ja motoriikka pysyy valmiustilassa vaikka nukkumisaika lähenee. Virikkeitä on tarjolla 24 tuntia vuorokaudessa, jos itseään ei osaa repäistä irti.
Parin tunnin toimettomuus ennen nukkumaanmenoa voi helpottaa nukahtamista. Myös leppoisasta iltakävelystä ja huolituokiosta voin olla apua ylivireyteen.

Kahvi, tee ja muut piristävät juomat kannattaa jättää päivään.
Unihuollon avulla rakennetaan nukahtamisympäristö otolliseksi.
Makuuhuoneen pitää olla sopivan lämpöinen, hiljainen ja hämärä.

Sängyssä keskitytään nukkumiseen: tietokone ja kirjat eivät sovi unettoman petikavereiksi.
Sisäinen kellomme viestittää uni-valverytmistä. Valvotun yön jälkeisenä aamuna ei yleensä pysty nukkumaan normaalimittaista unta, koska sisäinen kello käy valvomisaikaa.

Jos omat keinot eivät tehoa, on syytä ottaa asia puheeksi oman lääkärin kanssa.
– Lääkäriin kannattaa mennä, jos unettomuus tuntuu vaikuttavan toimintakykyyn tai jokin seikka painaa mieltä, satoja unettomia hoitanut neurologian dosentti Christer Hublin kehottaa.

Lisätietoa:
Järnefelt Heli, Hublin Christer: Työikäisten unettomuuden hoito. Työterveyslaitos 2012.