Psykologinen palautuminen on mielen elpymistä

Psykologi Anniina Virtasen mukaan työstä palautuminen tarkoittaa kehon ja mielen elpymistä työn aikaan saamasta rasituksesta. Psykologinen palautuminen on mielen osuus tästä yhtälöstä. Toisin sanoen psykologinen palautuminen on vastapainoa sille asialle, joka kuormittaa mieltä, kun taas kehon palautuminen voi liittyä esimerkiksi urheilusuorituksen jälkeiseen palautumiseen.

Kehoa ja mieltä ei ole kuitenkaan järkevää täysin erottaa toisistaan, sillä vaikka psykologinen palautuminen voi olla mielen rauhoittamista, se voi olla myös aktiivisempaa toimintaa. Joskus rankka liikunta voi olla psykologiseen palautumiseen hyvä teko, vaikka keholle se olisi kovempi rasitus.

Palautumisen tarve on mahdollista tunnistaa ajan kanssa

Kun arki on hyvässä tasapainossa, palautumista tai sille ajan ottamista ei tarvitse ajatella aktiivisesti. Yleensä arkeen kuuluu jo riittävästi palautumista tukevia rutiineja. Jos näin ei vielä ole tai palautumiseen liittyy suorituspaineita, Anniinan mukaan itsensä lempeä ohjaaminen palautumisen ydinasioiden äärelle voi olla tarpeen. On tärkeää pysähtyä pohtimaan ottaako riittävästi aikaa asioille, joiden tietää auttavan itseään.

Usein psykologisen palautumisen tarpeeseen voi liittyä kehollisia oireita. Henkilö voi olla aivan rättiväsynyt työpäivien jälkeen, eikä jaksa tehdä mitään vapaa-ajallaan. Toisaalta hän voi olla ylikierroksilla, jos hänellä on jatkuvasti liian kova vauhti päällä. Palautumisen tarpeen tunnistaminen ei välttämättä ole alkuun helppoa. Varsinkin, jos stressitilanne on kestänyt pidempään ja tilanne on muuttunut henkilölle uudeksi normaaliksi.

− Tyypillisesti arjessa palautumisen tarpeen huomaa siitä, että joutuu aloittamaan päivän valmiiksi väsyneenä tai kuormittuneena. Kun loma tai viikonloppu on edessä, palautumisen käynnistyminen vie pidemmän aikaa. Viikonloppu ei riitäkään palautumiseen liian suuren stressikuorman takia. Lihaskireys, päänsärky, vatsavaivat ja sydämentykytykset voivat olla merkkejä. Kuten myös ahdistusajatukset, huolestuneisuus tai stressi, Anniina kertoo.

Palautumisen tarve heijastuu usein aluksi vapaa-ajasta karsimiseen, jotta energiaa säästyy muualle, kuten työhön.

− Jos työssä on paljon sosiaalisia kontakteja, työpäivä voi kuluttaa sosiaalisen akun tyhjiin, jonka vuoksi ei välttämättä jaksa lähteä tapaamaan ystäviä. Työssä voidaan sinnitellä aika pitkään, mutta vapaa-aika voi kärsiä.

Keskity konkreettisiin keinoihin

Mistä lähteä liikkeelle, jos haluaa harjoitella palautumista? Aseta tavoite, jota kohti vähitellen lähdet, ja jonka onnistumista voit seurata. Uusien rutiinien luominen vaatii aina toistoja ja toivottu muutos onnistuu parhaiten konkreettisten keinojen kautta. Onnistumisen tunteita on mahdollista löytää selkeiden tavoitteiden kautta.

Liian yleinen tavoite voi jäädä pinnalliseksi. Jos pyrkimyksenä on ylitöiden vähentäminen, lupaus ylitöiden vähentämisestä ei vielä palvele henkilöä täysin. Selkeä tavoite voisi olla esimerkiksi se, että päättää lopettaa työt keskiviikkoisin puoli neljä, jotta kerkeää neljältä alkavaan harrastukseen. Monesti kalenteroinnista on tukea suunnitelmien tekemiseen.

− Ehdottomuus eli kaikki tai ei mitään ajattelun välttäminen on tärkeää hyvinvoinnin edistämisen asioissa. Jos tapahtuu lipsahduksia, niin monesti saatetaan heittää kirves kaivoon. Lipsahdus ei kuitenkaan pilaa sitä siihen asti saavutettua muutosta. Ei ole vaarallista, jos kaikki ei mene täydellisesti. Tärkeää on myös joustavuus ja armollisuus itseään kohtaan. Kaikki lähtee lopulta liikkeelle siitä, että varataan riittävästi mahdollisuuksia niille asioille, joista nautitaan. Monesti palautuminen tapahtuu mielekkään ja nautinnollisen asian sivutuotteena, Anniina sanoo.

Palautumisen harjoittelu on samalla itsetuntemuksen kasvattamista. Jatkossa on yhä helpompaa tunnistaa, millaisia palautumiskeinoja itse tarvitsee missäkin tilanteessa ja millä tavalla on mahdollista rauhoittaa omaa vireystilaansa. Sama liittyy myös vapaa-aikaan, sillä myös positiivisesta kuormituksesta tarvitaan palautumista. Vaikka jokin juttu olisi kuinka sydämen asia, intohimokaan ei suojaa uupumukselta.

− Kyse on tasapainon löytämisestä, Anniina Virtanen tiivistää.

Tutustu myös Kirsti Kasilan artikkeliin Oman vireystilan säätely – avain hyvinvoinnin vahvistamiseen (sydan.fi)