Ravintolaherkkuja hävikkiruuasta
Johanna Kohvakka oli taloushallinnon tehtävissään pyöritellyt numeroita parikymmentä vuotta, kun alkoi kaivata elämäänsä jotain merkityksellisempää. Hän oli vapaa-aikanaan tehnyt vapaaehtoistyötä useassa eri järjestössä, mutta halusi omistautua kokonaan kestävän kehityksen edistämiseen. Tähän tarkoitukseen hän perusti Rhea Solutions -osakeyhtiön.
Keväällä 2015 Johanna Kohvakka oli taas vapaaehtoisena järjestämässä Narinkkatorille hävikkiruokatapahtumaa.
– Kun kiertelin kaupoissa kyselemässä tapahtumaan sopivia ylijäämäelintarvikkeita, vakuutuin siitä, että hävikkiin menevän käyttökelpoisen ruuan kerääminen pitäisi organisoida kunnolla, Johanna kertoo.
Kauppojen ruokahävikki on Suomessa yli 65 miljoonaa kiloa vuodessa, ja siitä vain 10–15 prosenttia on pystytty käyttämään ruoka-apuun. Niinpä Johanna alkoi miettiä, miten ruoka saataisiin toimitetuksi oikeaan tarkoitukseensa.
– Jos pakkauksessa on yksi hedelmä rutistunut, koko pakkaus menee roskiin, koska kuluttaja poimii kaupasta tietenkin moitteettoman tuotteen, hän selittää. Suuri osa ruokakauppojen ylijäämästä onkin vihanneksia ja hedelmiä. Myös leipää jää paljon myymättä sekä jonkin verran liha- ja maitovalmisteita.
Kun hyväntekeväisyytenä alkanut hävikkiruuan hyödyntämisen suunnittelu alkoi viedä Johannan kaiken ajan, perustettiin kiertotaloushanke, jonka nimeksi tuli From waste to taste (hävikistä herkuksi). Hankkeelle saatiin rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta, sillä se työllistää myös vaikeasti työllistyviä nuoria ja maahanmuuttajia. Ravintolan perustamista varten kerättiin alkupääoma joukkorahoituksella ja tilat löytyivät Helsingistä Lapinlahden vanhasta sairaalakiinteistöstä.
Ylijäämäruokaa raaka-aineenaan käyttävän ravintolan nimeksi tuli Loop eli silmukka, ja se avattiin alkukesällä. Ruuan valmistavat ammattikokit, joilla on apunaan työharjoittelijoita ja työssäoppijoita. Pääasia on ruuan herkullisuus, ja kokit ovat innoissaan, kun saavat käyttää luovuuttaan loihtiessaan ruokia aina kulloinkin saatavilla olevista aineksista. Toki raaka-aineita myös ostetaan tarpeen mukaan. Ruuanvalmistus tapahtuu luonnollisesti kaikkien hygieniasäädösten mukaan eikä viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä tuotteita käytetä.
Yksi ravintola ei pysty hyödyntämään kaikkea lahjoitettua ruokaa. Hankkeen tärkeänä osana toimiikin ruuankierrätyskeskus, joka hoitaa elintarvikkeiden keräilyn ja jakamisen yhteistyökumppaneille. Sopivat kumppanit löytyivät hyväntekeväisyysjärjestöistä ja seurakunnista, jotka jakavat elintarvikkeet niitä tarvitseville. Nekin ovat laajentaneet toimintaansa uuden hankkeen myötä, mutta kaikkia keinoja tarvitaan:
– Kerran kesällä saatiin leipää niin valtavasti, että loput kuskattiin hevosten ruuaksi vantaalaiselle tilalle, Johanna kertoo.
Johannan mukaan kiertotalouden edistäminen on lähtenyt hienosti käyntiin:
– Ravintolaan tulee lisää uusia asiakkaita joka päivä ja myös muihin kaupunkeihin on suunnitteilla vastaavaa toimintaa.
Häntä ilahduttaa myös, että ihmisiä on alkanut yhä enemmän kiinnostaa, mitä jokainen voi itse tehdä ympäristön hyväksi.