Resilienssi arjen voimavarana

Resilienssillä kuvataan selviytymiskykyä ja -uskoa. Sillä tarkoitetaan kykyä sopeutua muutoksiin ja taitoa ottaa vastaan asiat sellaisina, kun ne tulevat. Resilienssi on kuvaus toivosta, voimavaroista ja joustavuudesta. Paineen alla resilientti henkilö venyy, muttei katkea. Vastoinkäymisten jälkeen resilientillä henkilöllä on kapasiteettia kasvaa.

Hyvä ja onnellinen elämä ei suinkaan tarkoita elämää ilman vaikeuksia. Vaikeudet kuuluvat luonnollisena osana elämään. Tärkeäksi onnellisuutta edistäväksi tekijäksi tulee se, miten vaikeuksiin suhtautuu ja millaisia voimavaroja on niistä selviämiseen tai niiden kanssa elämiseen.

Ilahduttava uutinen on, että resilienssi on taito, jota voimme jokainen harjoitella. Säännöllisellä harjoittelulla voimme kasvattaa taitoa ottaa vastaan arjen muutokset rauhallisemmin ja suhtautua arjen muutoksiin optimistisemmin. Voimme myös opetella elämään vaikeuksien kanssa toiveikkaammin.

Resilienssi lapsiperhearjessa

Perhearki on poikkeuksetta yllätyksellistä. Useimmin päivä etenee tavalla tai toisella erilailla kuin sen aamulla suunnittelimme. Ehkä perheen nuorimmainen herää aamulla kuumeisena aloittaen vanhempien ”kumpi jää kotiin”-keskustelun. Esikoisella onkin kalenterista unohtunut hammaslääkäri keskellä päivää, joka johtaa ”työkalenteri uusiksi”-soitteluun. Auto ei lähdekään pakkasaamuna käyntiin, luottolapsenvahti peruukin yllättäen tai koira oksentaa kolmatta kertaa.

Miten sinä suhtaudut näihin tilanteisiin? Onko suhtautumistapasi luontaisesti rento ja rauhallinen? Vai ehkäpä tulistut helpommin ja ärsyynnyt uusiksi menneistä suunnitelmista?

Suhtautumistapaamme vaikuttaa paljon se, millainen oma vireystilamme ja tämän hetken kokonaiskuormituksemme on. Mitä virkeämpiä ja vähemmän kuormittuneita olemme, sitä paremmin jaksamme ottaa muutokset vastaan, sopeutua niihin ja toimia tarpeen vaatimalla tavalla.

Kohti arjen resilienssiä

Suhtautumistapaa voi myös harjoitella – onneksi. Tietoisen läsnäolon taitojen harjoittelu on tähän yksi parhaista tavoista. Kun opettelemme pysähtymään ja tunnistamaan tunteemme sekä ajatuksemme ja kehotuntemuksemme, saamme tärkeän tilan ärsykkeen ja reaktion väliin. Tunnetuimpia tapoja luoda tuo tila lienee kymmeneen laskeminen: ”Maijalla oli taas sellainen aamu, että oli pakko laskea kymmeneen useammankin kerran”. Tietoinen keskittyminen hengittämiseen on tähän myös erinomainen tapa.

Kuten kaikkia uusia taitoja, myös tietoisen läsnäolon taitoja kannattaa harjoitella rauhallisessa tunnetilassa – ei silloin, kun tilanne on niin sanotusti päällä. Tässä harjoittelussa toimii mainiosti esimerkiksi Sydänliiton ja Neuvokas perheen YouTube-kanavilta löytyvät mindfulness-harjoitukset. Harjoituksissa pysähdytään tämän hetken tiedostamiseen ja hyväksymiseen sellaisena kuin se on.

Resilienssin neljä ulottuvuutta sinun ja perheesi arjessa

On yksilöllistä, minkä kaiken kokee arjessaan voimavarana ja resilienssiä kasvattavana tekijänä. Pohdi alla olevien kysymysten avulla sinun ja perheesi resilienssin ulottuvuuksia.

Fyysinen resilienssi

1. Nukutteko riittävästi arjessanne? Mikä pieni teko toisi perheellenne ehkäpä unta ripauksen enemmän?
2. Millaisia vahvuuksia on syömisessäsi? Syötkö kenties värikkäästi, nautitteko perheen yhteisistä aterioista tai panostatteko esimerkiksi säännöllisiin aterioihin arjessanne?
3. Millainen liikunta tuottaa teidän perheelle iloa? Oletteko hyötyliikkujia, harrastajia vai nautitteko ehkäpä liikunnan tuottamista elämyksistä?

Psyykkinen resilienssi

4. Mitkä ovat teidän perheenne lempipelejä? Innostaako teitä Uno tai Afrikantähti vai oletteko ehkäpä erinomaisia Aliaksessa?
5. Mitä uusia taitoja teidän perheessänne harjoitellaan juuri nyt? Kannusta uutta taitoa harjoittelevaa lasta yrittämisestä ja yritä harjoitella uusia taitoja silloin tällöin itsekin.
6. Pohtikaa yhdessä, miten musiikki vaikuttaa mielialaanne. Millaisia fiiliksiä tuottaa lasten lempiartistien laulut heille? Entäpä aikuisten lempparit?

Emotionaalinen resilienssi

7. Mitkä asiat saavat aikaan positiivisia tunteita sinussa?
8. Katselkaa yhdessä vanhoja valokuvia ja muistelkaa niihin liittyviä hyviä hetkiä: millaisia tunteita muistot herättävät?

Sosiaalinen resilienssi

9. Ketkä ovat sinun ”voimaihmisesi”? He, keneltä saat virtaa arkeesi ja lohdutusta suruusi?
10. Jutelkaa yhdessä, mistä tunnistaa hyvän ystävän. Millaisia piirteitä on lapsen parhaalla ystävällä?

(Lähde: Mukaillen Paul Z Jackson, Positively Speaking-luennot 10/2020.)

Lisätietoja perhearjen voimavaroista Neuvokas perhe -verkkosivuilta.

Lue myös ravitsemusasiantuntija Tuija Pusan artikkeli Joustavalla syömisellä apua painonhallintaan