Ruokailo syntyy yhdessä tehden

Ruokailo ja yhteinen ateria vahvistavat ihmisten välisiä suhteita ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ruokailu on tärkeä perheen yhdessäolon hetki, joka on hyvä rauhoittaa hälinältä. Television, puhelimien ja lelujen sijaan keskitytään nauttimaan toisten seurasta ja vaihdetaan päivän kuulumisia.

Olosuhteet vaihtelevat ja päivät ovat erilaisia. Joustava asennoituminen ruoka-aikaan helpottaa arjen järjestämistä. Yhteinen syöminen onnistuu myös valmisruoalla tai voileivällä. Kiireisen alkuillan sijaan päivän tapahtumat voidaan käydä läpi myös iltapalapöydässä. Harrastusten täyteisissä päivissä voi myös vaihtaa iltapalan ja päivällisen paikkaa, jos kotona ollaan vasta illalla.

Ruokailo on ruokarauhaa ja rakkautta

Säännölliset ateriat tuttuine juttuineen tuntuvat lapsesta mukavilta ja luovat turvallisuuden tunnetta. Yhteisen aterian äärelle rauhoittuminen tukee lapsen hyvinvointia ja vahvistaa oman arvon kokemusta lapsen mielessä. Yhdessä syöminen tekee hyvää sekä keholle että mielelle. Lapsiperheen elämään kuuluu tietty määrä hulinaa. Innostuminen ei ole kiellettyä ruokapöydässäkään. Kun syöminen on lapsesta kivaa, ruokakin maistuu paremmin.

Yhdessä syöminen kasvattaa ruokarohkeutta

Ruokapöydässä lapsi voi innostua luontevasti juttelemaan ruoan mausta, rakenteesta, alkuperästä tai ruuan valmistuksesta. Myönteinen ilmapiiri tekee uusiin ruokiin tutustumisesta helpompaa. Kannustus ja kehut houkuttelevat tarttumaan uusiinkin ruoka-aineisiin. Nähdessään aikuisen, kuten oman vanhemman tai isovanhemman, syövän vieressään samaa ruokaa lapsi hyväksyy myös uudet maut helpommin.

Leivotaan yhdessä lasten kanssa

Leipominen voi olla rentouttavaa ja jopa terapeuttista puuhaa, kun saa luoda käsillään oman näköistä leivonnaista eikä lopputulosta arvostella. Lapselle tärkeintä on yhdessä tekemisen riemu eikä vanhempien tai isovanhempien kannata ottaa leipomisesta paineita. Jos aikaa on käytettävissä vähän, puolivalmisteiden ja valmistaikinoiden käyttäminen on myös erinomainen ratkaisu.

Leipoessa ja kokkaillessa lapselle syntyy kiinnostus ruokaan ja hän oppii monia tärkeitä taitoja. Leipomisessa saa käyttää kaikkia aisteja: tuoksuja, käsillä tekemistä, visuaalisia ihmeitä kuten vaahtoutumista, tärkeintä eli taikinakulhon siivoamista unohtamatta. Monet uudet maut ovat myös helpommin lähestyttäviä, kun on itse ollut mukana leipomassa ja laittamassa ruokaa.

Lasten kanssa ruokakaupassa

Teki kauppaostoksia verkossa tai perinteiseen tyyliin, niin välillä kauppaan tarvitsee lähteä lasten kanssa. Rauhallinen tunnelma auttaa ostosretkessä. Kauppa on mahtava mahdollisuus myös lapselle tutkia ja ihmetellä ruokaa. Mitä kaikkia värejä kaupasta löytyykään? Mikä on tuo kummallinen vihreä kasvis? Mikä tänään kaupassa tuoksuu parhaimmalta?

Lapsi kannattaa ottaa mukaan jo ostoslistan suunnitteluun: Mitä tarvitaan hedelmä- ja vihannesosastolta? Mitä jogurttia valitaan? Mitä ruoka-aineita tarvitaan, jos syödään kalakeittoa? Mitä tällä kertaa mummolaviikonlopun aikana syötäisiin? Valmis ostoslista helpottaa ja nopeuttaa valintoja. Kannattaa ottaa kynä mukaan ja isompi lapsi voi toimia listan tarkistajana. Check! Tämä laitettiin kärryyn. Iso marketti voi tuntua vaikealta jaksaa, jos ostoksia ei ole suunniteltu.

Anna lapselle omia tehtäviä kaupassa: tavaroiden kerääminen ja punnitseminen, ostoslistan yliviivaus, omat ostoskärryt, pakkaaminen, palvelutiskiltä tilaaminen ym. Lasta voi pyytää etsimään ja valitsemaan Sydänmerkki-tuotteita eri osastoilta. Etsivän hommat kiinnostavat aina.

Kerro, kehu ja kannusta – kaupassakin!

Kerro lapselle mitä tultiin ostamaan ja onko tarkoitus ostaa tällä kertaa herkkuja. Lapsen on helpompi hyväksyä asioita, kun ne on selkeästi esitetty ja johdonmukaisesti toimitaan niiden mukaan. ”Tänään ei osteta karkkia, mutta joku toinen kerta taas ostetaan.” ”Voit valita näistä kekseistä meille jälkiruuan tänään”. Selkeät ohjeet helpottavat houkutusten äärellä.

Muista antaa hyvää palautetta lapselle usein, kiittää ja kannustaa! Voit myös sanoittaa kauppareissun kestoa: ”Nyt on jo puolet ostoksista löydetty, ja sinä olet hieno apulainen.” Ja lopuksi kiitos tottakai: ”Kylläpä jaksoit hienosti tänään kauppareissun! Sinun kanssasi on tosi kiva käydä kaupassa.” Myös yrittämisestä on tärkeä antaa kiitosta: ”Huomasin, että olit kovin väsynyt päivästä ja silti yritit hienosti jaksaa tämän kauppareissun. Se ei ole helppo juttu.”

Vinkkejä lasten kanssa leipomiseen

• Tee valmisteluja ensin itse, koska pieni lapsi ei yleensä jaksa odottaa kovin kauan.
• Oma leikkuulauta, pilkkomisveitsi tai kaulin ovat tärkeitä, jos lapselle on mahdollista sellaiset hankkia. Ne innostavat jatkossakin osallistumaan.
• Koristelu on kivaa. Voit laittaa mukiin lapselle sopivan määrän koristeita, ettei koko pakettia käytetä yhteen pullaan.
• Lasten reseptikirjoja on paljon kirjastoissa, ja niiden kuvitetut työvaiheet voivat auttaa lasta hahmottamaan leipomisvaiheita ja houkuttelevat kokeilemaan.
• Koululainen osaa jo paljon ja silloin voikin vaihtaa lapsen pääleipurin paikalle ja aikuisen assistentin rooliin. Näin lapsi saa näyttää taitojaan ja antaa ohjeita.
• Hassuttelu ja ilo on sallittua – sotkua syntyy joka tapauksessa.

Mikä sopii meille?

Jokainen perhe on omanlainen. Omanlaisena juuri oikeanlainen.
Jutelkaa, millaiset yhdessä syömisen, kokkailun ja leipomisen tavat sopivat juuri teille.

• Kuinka usein syömme yhdessä? Mikä on meille riittävän usein?
• Mitä hyvää yhdessä syöminen meille tuo?
• Mitä haasteita yhteisissä aterioissa on?
• Millä tavalla arkirytmi muuttuisi, jos söisimme yhdessä useammin?
• Millaisessa ilmapiirissä nautimme yleensä ruokamme?
• Milloin meidän perhe kokkailee tai leipoo yhdessä?
• Mikä yhteisissä keittiöpuuhissa on hauskinta?
• Mikä helpottaisi yhteisiä keittiöpuuhia?

Lue lisää:

Sydänmerkki – arjen helpottaja

Neuvokas perheen ruokailo: Houkuttelevat hedelmät ja kasvikset lapsille