Hyppää sisältöön
Etusivu / Kipu ja stressi – oikeanlainen hengitys ja kehotuntemus avuksi

Kipu ja stressi – oikeanlainen hengitys ja kehotuntemus avuksi

Tunteiden ja kivun välinen suhde on moniulotteinen, tietävät kivun asiantuntijat Karita Palomäki ja Juha Siira. Kehotietoisuus ja oikeanlainen hengitys voivat tuoda helpotusta stressitilaan ja sen myötä myös kipuihin.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 4.2.2022

Kipu on jokaiselle tuttu tunne. Toiset kokevat kivun herkemmin kuin toiset. Kipu ja tunteet liittyvät toisiinsa, koska kipu herättää tunteita. Stressiä aiheuttavat tunteet taas virittävät kipua.

Psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki ja kipupsykologi Juha Siira kuvailevat kipua jonkinlaiseksi ilmiöksi tai kokemukseksi, joka aina sisältää jonkinlaisen tunnereaktion. Kirjassaan Kehon viisaat viestit Palomäki ja Siira toteavat, että kivun ja tunteiden suhde on vastavuoroinen.

Stressi- ja kipukokemusten vaikutus hengitykseen

Palomäki ja Siira kuvailevat hengitystä sillaksi kehon ja mielen välillä.

Hengitämme automaattisesti, sitä ei sen kummemmin tarvitse miettiä. Voimme kuitenkin vaikuttaa omaan tapaamme hengittää aina silloin, kun olemme tietoisia kehostamme ja sitä kautta. Kun olet rentoutunut ja rauhallinen, hengityksesi on syvää sekä valpasta olotilaa hitaampaa, kevyempää ja luonnollisesti virtaavaa.

Stressaantuneena ja kivuliaana hengitykselle käy toisin. Stressi valmistelee meitä valmiustilaan mahdollisen vaaran vuoksi. Erityisesti pallea ja koko vatsan alue jännittyy. Samalla hengitys muuttuu epätaloudelliseksi: pallea ja rintakehä jäävät lievään sisäänhengitysasentoon, jolloin alamme käyttää enemmän kaulan ja hartioiden alueella olevia apuhengityslihaksia, Palomäki ja Siira selventävät.

Sisään- ja uloshengitys joutuvat epätasapainoon, jolloin myös hapen ja hiilidioksidin tasapaino järkkyy. Voi syntyä jopa paniikin tunnetta, johon voi sisältyä muun muassa voimakkaita sydämentykytyksiä ja raajojen pistelyoireita.

Palomäen ja Siiran mukaan pysyvämmin epätasapainoon ajautunut hengitys pahentaa entisestään monia kehon oireita. Hengitystä tiedostamalla ja rauhoittamalla voimme lopulta lieventää kipuun ja muihin hankaliin oireisiin liittyvää stressireaktiota.

Kuormittavat elämäntapahtumat saavat meidät voimakkaan stressireaktion valtaan. Osa näistä elämäntapahtumista on traumoja. Pienempi trauma voi olla vaikka parkkisakkojen saaminen tai työkaverin epäasiallinen kommentti.

Traumaperäisessä stressihäiriössä stressi on voimakasta ja näkyvää. Se vaikuttaa mielen, tunteiden ja kehon tasolla. Hankalimmillaan purkamattomat traumat aiheuttavat voimakkaita fyysisiä oireita ja kiputiloja. Jatkuva lihasten jännittyminen aiheuttaa erilaisia oireita: lihas- ja nivelkipuja, hengitysongelmia ja kipua suolistossa.

Kehotietoisuus avuksi

Kehotietoisuudella Karita Palomäki ja Juha Siira tarkoittavat sisäistä tunnetta kehostamme. Se on myös osa tietoisuustaitoja. Aina kun olemme kehotietoisia, olemme läsnä ja kykenemme pysähtymään ja kuuntelemaan kehomme tuntemuksia ja aistimuksia, asiantuntijat kirjoittavat. Jos yhteys katkeaa, emme esimerkiksi huomaa, minkälaisessa asennossa istumme tuntikausia tietokoneen tai television ääressä. Havahdumme vasta kun kipu ilmoittaa, että kehon sietokyky on ylittynyt.

Ihmisen kykyä vaikuttaa kehon reaktioihin ja kehoon kiinteästi liittyviin mentaalisiin toimintoihin kutsutaan itsesäätelyksi. Suurin osa kehon ja mielen tasapainoon pyrkivästä itsesäätelystä on täysin autonomista: hieromme esimerkiksi päätämme täysin tiedostamatta tai koemme tarvetta vaihtaa asentoa.

Pitkittynyt kipu stressaa, jähmettää toimintojamme ja estää luonnollisen energian liikkumisen kehon ja mielen välillä. Monen stressiperäisiin oireisiin sairastuneen taustalla on ollut jatkuvaa suorittamista ja sisäistä vaatimusta, vahvistavat Siira ja Palomäki. Tähän on saattanut liittyä myös vaativuus hyvän fyysisen kunnon ylläpitämisestä. Tällöin on erityisen tärkeää, että ihminen opettelee uuden suhteen liikkumiseen – kehotietoisella ja kehon jaksamista kunnioittavalla tavalla. Huomioi tämänhetkinen lähtötaso. Jos olet ollut pitkään liikkumatta, aloita perusliikunnalla.

Haasta aivojasi ja tasapainoasi: valitse kävellessä epätasainen maasto, kuuntele kehoasi tietoisesti. Kun voimavarat sallivat, ota mukaan liikuntavalikoimaan vaikkapa ryhmäliikunta tai kuntosali.

 

Palomäki ja Siira: Kehon viisaat viestit

Kirjassaan Kehon viisaat viestit – Kuuntele, tiedosta ja voi paremmin (Kirjapaja 2022) Palomäki ja Siira esittelevät lukuisia konkreettisia harjoituksia kivun ja stressin hallintaan.

Karita Palomäki on psykofyysinen fysioterapeutti, NLP-työnohjaaja ja EFT-kouluttaja.
Juha Siira on kipupsykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja. Siira on julkaissut yhdessä Mikael Saarisen kanssa muun muassa teoksen Tunteet kehossa (2021).

 

Tutustu: UKK-instituutin liikkumisen suositukset

Lue myös:

Saunafulness rauhoittaa ja tuo hyvää oloa

Lukupiiri lisää sosiaalisia suhteita ja avartaa lukukokemusta

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi