Suojeluksessa

Vanhempiensa ja parhaisiin pukeutuneiden siskojensa kanssa suomalaisvieraita odottava Penina Kipkorir, 17, ei jännitä tänään läheskään yhtä paljon kuin keväällä 2007 tai keväällä 2016.

Nuoren neidin katse on arka, mutta kädenpuristus luja.

Pian Penina ja siskot Faith ja Maureen esittelevät jo henkeäsalpaavan kauniissa rinnemaisemassa sijaitsevaa kotiaan.

Olohuone on koristeltu uskonnollisin julistein.

Koiranpennut availevat silmiään varastorakennuksessa, kanat tepastelevat pihalla ja vuohia laidunnetaan päärakennuksen alapuolella.

Keittiönä toimii erillinen savimaja.

Penina pahoittelee vieraille omaa, päänsärkyistä oloaan.

– Olen tällä hetkellä poissa koulusta. Oloni on ollut heikko vuoden alusta saakka.

Kaukana, mutta lähellä

Maaliskuussa 2016, jolloin Peninan suomalainen kummi Marja-Liisa Helimäki kävi kummityttönsä luona, Peninalla ja kummitädillä riitti puhuttavaa Peninan tulevaisuuteen liittyen.

– Silloin haaveammattini oli opettaja. Mutta nyt olen päättänyt, että haluan juristiksi, Penina kertoo.

Hän ja suomalaiskummi ovat olleet lähellä toisiaan kahdentoista vuoden ajan.

Kun Marja-Liisa Helimäki selasi World Visionin kummisivuja vuonna 2005, hän pysähtyi suurisilmäisen kenialaistytön esittelytekstin kohdalla.

Helimäki päätti valita Peninan kummilapsekseen.

Tuolloin Jyväskylän yliopistossa viestintäsihteerinä työskentelevän naisen omat lapset olivat jo aikuistuneet, ja Helimäki oli tullut ensimmäistä kertaa mummoksi.

Pian hän alkoi saada Keniasta tietoa kummityttönsä koulumenestyksestä, samoin kuin Peninan piirustuksia.

Helimäki ei halunnut jäädä vain kerran kuukaudessa kummimaksun maksavaksi etähahmoksi, vaan alkoi kirjoittaa Peninalle kirjeitä, joissa kertoi Suomesta, lapsistaan ja lapsenlapsestaan.

Parin vuoden kummiuden jälkeen Helimäki matkusti Keniaan kummityttöään tapaamaan.

Kummi saanut kaksi korua

Vuonna 2007 koko Peninan perhe osallistui Meibekin laaksossa suomalaiskummien kunniaksi järjestettyyn juhlaan.

Kun kummijoukko saapui paikalle, kymmenet ja kymmenet lapset asettuivat kunniakujaan.

Yhdeksänvuotiaalla Peninalla oli Tervetuloa Marja-Liisa -kyltti. Hän puristi kädessään myös pussia, jossa oli kaulakoru kummille.

Vuoden 2016 maaliskuussa Penina odotti Marja-Liisaa jälleen korun kanssa.

Tänään on vastalahjan vuoro.

Kun Penina avaa kumminsa lähettämän paketin, korurasiasta löytyy kultainen risti.

Penina laittaa korun saman tien kaulaansa.

– Ajattelen kummiani usein ja rukoilen hänen puolestaan.

Kummiltaan saamaansa aarretta Penina aikoo pitää aina paitsi koulussa, jossa korujen käyttö on kielletty.

Ajatuksissa myös muut kummilapset

Tänään Penina kyselee kumminsa, tämän perheen ja muiden kummilasten kuulumisia.

– Pidän Marja-Liisan muita kummilapsia kuin sisaruksinani.

Helimäestä on tullut vuosien varrella todellinen superkummi. Peninan kummisuhteen alkamisen jälkeen hän on hankkinut kummilapset Intiasta, Perusta ja Kolumbiasta.

Tähän mennessä hän on tavannut myös kolumbialaisen ja intialaisen kummipoikansa.

Helimäen Ensio-puoliso matkustaa paljon omien valmennustehtäviensä vuoksi, ja myös hän on iloinen vaimonsa kummitoiminnasta.

Marja-Liisa Helimäki on kertonut etukäteen, että siinä missä Penina on hiljainen ja rauhallinen, hänen ulkomaiset kummipoikansa ovat vilkkaita, vähän vilperttejäkin.

Kolumbiassa Martin David kurkisteli suomalaiskummiaan puun takaa vain nanosekunnin – ja alkoi sitten toivoa valokuvaamista.

Sairastelua jo pitkään

Peninan isä Benjamin Kipkorir odottaa Peninalta paljon.

– Meidän alueellamme on hyvin vähän juristeja, ja olen varma, että Peninasta tulee roolimalli, jos hän pääsee lukemaan lakia.

Perheen pojat ovat jo aikuisia, ja tyttösarjan vanhin opiskelee opettajaksi Meibekiä lähimpänä sijaitsevassa yliopistokaupungissa.

Peninan kanssa peräkkäisinä vuosina syntyneistä tytöistä Faith harkitsee akateemisia opintoja ja Maureen haluaa kirjanpitäjäksi.

– Jos tyttärilläni ei olisi halua kouluttautua, he olisivat hyvin hyödyttömiä kotona.

– Onneksi kukaan heistä ei ole mennyt naimisiin ja hankkiutunut raskaaksi – vaan kaikki heistä arvostavat itseään ja perhettämme, Benjamim Kipkorir sanoo.

Juuri nyt perhettä vaivaa Peninan terveystilanne. Koulun kanssa on sovittu, että 17-vuotias pysyy kotona ainakin parin kuukauden ajan.

Lähes jatkuva päänsärky pakottaa Peninan usein petiin. Välillä tytön vasen käsi puutuu pahasti, ja Penina saa myös kohtauksia, joiden aikana häneltä lähtee taju.

Lehmillä koulutusta tyttärille

Kummijärjestön työntekijät ovat kuulleet Peninan oireista jo aikaisemmin. Tänään he kertovat, että World Vision on varannut tytölle ajan erikoislääkärille.

Vaikka järjestön tuki ohjataan pääsääntöisesti yhteisöille, World Vision auttaa myös tilanteissa, joissa kummilasten oma perhe ei pysty kustantamaan lapselle ensiarvoisen tärkeitä asioita. Usein kyseessä ovat juuri lääkärikäynnit.

Syrjäisellä Meibekin alueella kaikkiaan noin 2 500 lapsella on ollut suomalaiskummi.

Peninan kotoa näkyy koululle, jonne on lahjoitettu pari suomalaiskummien varoin hankittua lehmää.

– Myös kummiohjelmaan kuulumattomat pikkulapset saavat koululla maitoa, Peninan isä kertoo.

Hän itse möi kaikki neljä lehmäänsä pari vuotta sitten.

– Ne rahat eivät kuitenkaan riitä kaikkien tyttöjen opiskeluihin, Benjamin Kipkorir harmittelee.

Tällä hetkellä maanviljelijäperhe saa hieman lisätuloja siitä, että he ovat vuokranneet lehmien laidunmaansa.

Isosiskolta apua jatkossa

Keniassa on tapana, että jo aikuistuneet lapset auttavat perheitään taloudellisesti.

Kun Peninan isosisko valmistuu opettajaksi vuoden 2017 syksyllä, myös hänen oletetaan tukevan vanhempiaan ja nuorempia sisaruksiaan.

Marja-Liisa Helimäen ja Peninan kummisuhde päättyy Peninan aikuistuessa.

– Ajattelen kummiani usein ja toivon, että voimme pitää yhteyttä myös kummisuhteen päättymisen jälkeen, Suomeen terveisiä lähetettävä Penina sanoo.