Sydämen läpät – verenvirtauksen portit

Ei ole tavatonta, että lääkäri havaitsee nykyaikaisella ultraäänilaitteella potilaalla pieniä läppävuotoja. Niitä saatetaan kuvailla sanoilla ”fysiologinen” tai ”triviaali”. Nämä ovat niin vähäisiä löydöksiä, ettei niitä voi kutsua varsinaisiksi läppävioiksi.

Läppäviasta puhutaan, kun läppä alkaa selvästi ahtautua tai vuotaa. Ahtautunut läppä estää veren virtaamisen vapaasti, ja vuotava läppä aiheuttaa takaisinvirtauksen. Kun läppävika todetaan, määritetään sen vaikeusaste: lievä, keskivaikea tai vaikea. Lievät läppäviat ovat yleisiä. Ne eivät aiheuta mitään oireita, eivätkä useinkaan etene vaivaksi asti. Yleensä vasta vaikea läppävika aiheuttaa tunnusomaisia oireita, jolloin on aika pohtia läpän korjaamista toimenpidehoidolla.

Sydämen läppävika todetaan ultraäänitutkimuksella

Läppävikojen oireet ovat samankaltaisia kuin monen muun sydänsairauden. Esiintyy uupumista, voimattomuutta ja hengenahdistuksen, jopa rintakivun tunnetta fyysisessä rasituksessa. Saattaa ilmaantua rytmihäiriöitä, kuten eteisvärinä. Vaikeaksi edennyt läppävika voi johtaa pyörtymiseen. Vaikea-asteinen läppävika voi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa.

Monesti läppävika havaitaan ensimmäisen kerran sattumalta, sillä lääkäri voi kuulla läppävian stetoskoopilla. Löydöstä kutsutaan sivuääneksi. Sydänlääkäri pystyy erottamaan jo pitkälti pelkän sivuäänen perusteella, minkä tyyppisestä läppäviasta saattaisi olla kysymys. Sydämen ultraäänitutkimus on kuitenkin läppävian laadun selvittämiseksi välttämätön perustutkimus, eikä yleensä muita tutkimuksia tarvitakaan. Erityistapauksissa saatetaan tehdä lisätutkimuksena tietokonekuvaus (aorttaläpän kalkin määrittäminen) tai magneettikuvaus (aorttaläpän vuodon määrä). Näillä menetelmillä selvitetään myös aortan tilannetta. Joskus suorituskykyä on tarpeen tutkia rasituskokeella.

Läppävikojen seurantakäynnit ovat tavallisimpia vastaanottokäyntejä kardiologisilla poliklinikoilla. Seurantakäynnin oleellinen tapahtuma on sydämen ultraäänitutkimus, jossa monien eri mittausmenetelmien avulla määritetään läppävian tilanne.

Läppävian hoito

Lääkkeillä tai elintapahoidolla ei voi hidastaa läppävian etenemistä, mutta ne auttavat sydäntä selviytymään läppävian aiheuttamasta kuormituksesta.

Läppävika voidaan korjata vain toimenpiteellä. Aiemmin ainoa mahdollisuus oli läpän vaihto avosydänleikkauksessa, mutta nykyisin monia läppävikoja voidaan operoida katetritekniikalla ilman nukutusta ja rintakehän avaamista. Ylivoimaisesti tavallisin tällainen toimenpide on aorttaläpän ahtauman hoito TAVI-­menetelmällä. Kirjainlyhenne tulee sanoista Transcatheter Aortic Valve Implantation.

Sydänkirurgeilla on useita mahdollisuuksia korjata läppiä. Toimenpiteen valintaan vaikuttaa ensisijaisesti itse läppävian tyyppi, mutta myös potilaan ikä ja muut sairaudet. Läpän vuotoa voi korjata tukemalla läppäaukkoa tukirenkaalla. Repsottavaa läppäkudosta voi leikata pois, ja läppää muotoilla ompelein. Puhutaan läpän muovauksesta (plastia). Jos aortan tyviosa on laajentunut, leikkauksessa tuetaan myös aorttaa proteesilla.

Usein tarvitaan tekoläppä. Sydänkirurgi päättää, laitetaanko potilaalle mekaaninen vai biologinen tekoläppä. Valintaan vaikuttavat monet asiat, mutta ennen kaikkea potilaan ikä. Nuoremmille, noin alle 60–65-vuotiaille laitetaan yleensä mekaaninen tekoläppä, koska se on pitkäikäisempi. Mekaaninen tekoläppä edellyttää aina pysyvää varfariini-lääkitystä eli Marevan®-hoitoa, jolla ehkäistään verihyytymän kehittyminen tekoläpän pinnalle. INR-arvon tavoitetaso riippuu läppätyypistä.

Läppävian etenemisen vauhti vaihtelee suuresti eri potilailla. Siksi läppävikaa seurataan, ja sopiva leikkausajankohta selviää ajan kanssa. Joskus potilaat ihmettelevät, miksei leikkausta tehdä heti kun vika on todettu, vaan pitää odotella. Oikean leikkausajankohdan määrittämiseksi on kuitenkin selkeät kansainväliset hoitosuositukset, joita läppävikoja seuraavat kardiologit noudattavat.

Läppävikoja on monia erilaisia

Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi

Aorttaläppä sijaitsee sydämen vasemman kammion ja aorttasuonen välissä. Aorttaläpän ahtauma on tavallisin toimenpidehoitoa vaativa läppävika. Se syntyy läpän kalkkeutumisesta, ja kehittyy hiljalleen vuosien kuluessa. Siksi aorttaläpän ahtaumaa todetaan erityisesti ikääntyneillä. Läppä rakentuu kolmesta osasesta (kuspista; normaali kolmekuspinen läppä). Noin 0,5%:lla ihmisistä läppä on synnynnäisesti kaksiosainen (bikuspinen), mikä on yleisin synnynnäinen sydänpoikkeavuus. Bikuspinen läppä ahtautuu aiemmin, jo keski-iässä.

Aorttaläpän vuoto eli aorttavuoto

Aorttaläpän vuoto voi aiheutua läpän synnynnäisestä poikkeavuudesta, kuten kaksiosaisuudesta. Toinen mahdollinen mekanismi on aortan tyven laajentuma (dilataatio), minkä seurauksena läpän kannattimet venyvät, jolloin läppä alkaa vuotaa. Endokardiitti eli läpän bakteeritulehdus aiheuttaa nopeasti kehittyvän läppävuodon.

Hiippa- eli mitraaliläpän vuoto

Hiippaläppä sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä. Se muodostuu kahdesta purjemaisesta rakenteesta (etu- ja takapurje), jotka kiinnittyvät vasemman kammion seinämiin kannatinköysillä (kordilla). Hiippaläpän vuoto on toiseksi tavallisin läppävika. Hiippaläpän vuoto voi syntyä läpän rakenteellisesta poikkeavuudesta, tavallisimmin prolapsista. Siinä osa purjetta pullistuu eteisen puolelle, jolloin läppä vuotaa. Hiippaläpän vuotoa havaitaan usein myös muiden sydänsairauksien yhteydessä, vaikka läppä olisi rakenteeltaan normaali. Silloin ongelma on vasemman kammion toiminnassa, minkä johdosta kannattimet etääntyvät toisistaan. Tällaista vuotoa kutsutaan toiminnalliseksi.

Hiippaläpän vuoto voi alkaa myös äkillisesti, jos yksi tai useampi kannatinköysistä rapsahtaa poikki. Tilannetta kutsutaan kordaruptuuraksi. Tavallisimmin hiippaläpän vuoto kehittyy hitaasti vuosien kuluessa.

Hiippa- eli mitraaliläpän ahtauma

Hiippaläpän ahtauma on tyypillisesti reumakuumeen jälkitauti, ja se on nykyisin länsimaissa hyvin harvinainen läppävika. Ikääntyneillä ahtautumista voi aiheuttaa läppärakenteiden kalkkeutuminen.

Kolmiliuska- eli trikuspidaaliläpän viat

Kolmiliuskaläppä sijaitsee oikean eteisen ja kammion välissä. Se rakentuu purjeista, kuten hiippaläppä, mutta purjeita on kolme kappaletta. Läpän ahtauma on reumakuumeen jälkitauti ja Suomessa nykyisin hyvin harvinainen.

Käsitteitä

Läppävuoto

Läppärakenne ei ole pitävä. Verta lirahtaa takaisin tulosuuntaan. Latinaksi insufficientia

Läppäahtauma

Läpän liikkuvuus on rajoittunut siten, ettei läppä avaudu kunnolla. Veren virtaaminen eteenpäin käy työläämmäksi. Lat. stenosis

Lievä läppävika

Läpässä on havaittavissa toiminnan heikkoutta, mutta vika ei aiheuta ongelmia veren virtauksiin, tai sydämen muuhun toimintaan.

Keskivaikea läppävika

Läpän toiminnan heikkous on ultraäänitutkimuksen mittausten perusteella edennyt lievästä vaikeammaksi. Vika ei vielä kuormita sydäntä, mutta tilannetta pitää seurata.

Vaikea läppävika

Läpän toiminnan heikkous on edennyt sellaiseksi, että sydämen toiminta on vaarassa tai jo heikentynyt. Läppävika aiheuttaa yleensä oireita. On syytä pohtia läppävian korjausta.

Kombinoitu läppävika

Läpässä on sekä ahtautuma että vuoto. Esimerkiksi kalkkinen aorttaläppä ei avaudu kunnolla, eikä ole myöskään pitävä.

ECHO

Kaikukuvaus tai -tutkimus, ultraäänitutkimus; käytetään usein lyhenteenä sydämen ultraäänitutkimuksesta

TTE

Transtorakaalinen ECHO; ultraäänitutkimus tehdään rintakehän päällä anturia liikuttelemalla

TEE

Transesofageaalinen ECHO; ultraäänitutkimus tehdään ruokatorven kautta, jolloin läppärakenteita päästään tarkastelemaan lähempää. Edellyttää potilaalta tutkimusanturin nielemistä.

Lue myös:

Tavalliset suussa ja iholla viihtyvät bakteerit voivat verenkiertoon päästessään aiheuttaa läppätulehduksen eli endokardiitin. Lue lisää endokardiitista ja sen ehkäisystä.

Josefiinalla todettiin keskivaikea hiippa­läpän vuoto. Lue Josefiinan tarina: Läppäleikkauksen jälkeen

Ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan Läppäviat-artikkelit