Sydänmielellä – tukea hyvinvointiin ja elinvoimaan yhdessä

Sydänterveydestä puhutaan paljon, ja syystä. Lähes 60 %:lla suomalaisista on todettu kohonnut kolesteroli. Kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Yli 1,6 miljoonaa ihmistä käyttää sydänlääkkeitä. Noin neljännesmiljoonalla on eteisvärinä -rytmihäiriö. Työtä siis riittää, niin ennaltaehkäisevässä toiminnassa kuin sairauksien hoidossakin.

Mielenterveydestä puhutaan myös paljon. Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ja kansanterveydelliseksi haasteeksi Suomessa. Aikuisväestöstä viidesosa kokee merkittävää psyykkistä kuormittavuutta. Erityisesti masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet. Mielenterveyden haasteet ovatkin suurimmat syyt työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sairauspäivärahoihin Suomessa.

Näistä kahdesta isosta haasteesta olisi hyvä myös puhua yhdessä, koska ne liittyvät toisiinsa monella tapaa.

• Masentuneilla on suurempi riski sairastua sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin kuin ei masentuneilla.

• Masennus lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin.

• Myös sepelvaltimotautidiagnoosin saaneet sairastuvat masennukseen herkästi toipumisvaiheen aikana.

• Sydäninfarktin jälkeen masennus on hyvin yleistä. Arviolta joka toisella sairastuneella on ahdistuneisuutta ja joka neljännellä on masennusoireilua.

Masennuksesta kärsivillä voi olla pitkäaikaisia haasteita huolehtia terveydestään, kun kaikki voimavarat menevät selviytymisessä seuraavaan päivään. Tupakointi, alkoholin käyttö, lihavuus, diabetes ja vähäinen liikunta ovat yleisimpiä masentuneiden keskuudessa. Elintavat selittävät osan masentuneiden suuremmasta riskistä sairastua, mutta eivät kuitenkaan kaikkea.

Tutkimusten perusteella masennus on myös itsenäinen riskitekijä. Arvellaan, että masennus saattaa vaikuttaa hormonaalisten tekijöiden sekä aivojen välittäjäaineiden muutosten kautta riskiin sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Masennus todennäköisesti myös lisää elimistön hiljaista tulehdusta, mikä kiihdyttää verisuonten tukkeutumista.

Masennuksen tunnistaminen ja hoito on tärkeää, koska se vaikuttaa haitallisesti sydänsairauden hoitoon. Voimavarojen ollessa vähäiset, omahoito, kuten lääkehoito ja riskitekijöiden seuranta on heikompaa. Samalla elintapamuutosten tekeminen ja terveellisten elintapojen noudattaminen voivat olla erittäin haastavia.

Varhaisessa vaiheessa tunnistettu masennus parantaa myös sydänsairauden ennustetta.

Vaikka sydän- ja mielenterveysasiat voivat pahimmillaan johtaa negatiiviseen oravanpyörään, on hyvä muistaa, että pienilläkin muutoksilla elintapoihin ja omaan toimintaan voidaan saada pyörimissuunta kääntymään kohti positiivista.

Tukea hyvinvointiin ja elinvoimaan yhdessä

Sydänliitto Satakunta parantaa EU:n maaseuturahaston tuella kansalaisten tietoa ja osaamista hyvinvoinnin ja terveystaitojen vahvistamiseen sydän- ja mielenterveyden saralla eri teemojen kautta.

• Terveelliset elintavat sydän- ja mielenterveyden kulmakivinä. Terveellisillä elintavoilla on merkitystä paitsi fyysiseen, myös psyykkiseen hyvinvointiin ja ne ehkäisevät monia terveysongelmia.

Kun huolehdimme elintavoistamme, meillä on paremmat edellytykset pitää sydän ja mieli kunnossa, ja elämme tasapainoisempaa, energisempää elämää.

Terveellisten elintapojen mukana tuleva hyvinvointi tukee stressin hallintaa myös haastavissa elämäntilanteissa.

• Sydän- ja mielenterveyden vaikutukset toimintakykyyn ja arjen toimintaan. Sydänsairaudet sekä mielenterveyden haasteet tuovat monesti mukanaan muutoksia arjen toimintaan. Useasti kuulee sanottavan, ettei ihminen pysty elämään normaalia arkea. Mikä on normaalia arkea? Kuka sen määrittää?

Arki voi olla omannäköistä normaalia. Se saattaa poiketa jonkun toisen normaalista, mutta on kuitenkin yhtä lailla tärkeää ja arvokasta.

Myötätuntoa ja myötäintoa itselle ja keholle

Myötätunto ja myötäinto ovat tärkeitä terveystaitoja läpi elämän. Välillä olisi hyvä pysähtyä itsensä ääreen ja kuulostella itseään sekä kehittää itsetuntemusta. Itsetuntemus parantaa itsetuntoa ja antaa raamit sille, miten me toimimme ja ajattelemme kussakin tilanteessa.

Itsetuntemus antaa vastaukset sille, kuka olen ja miksi toimin tietyllä tavalla.

Itsetuntemus ja itsetunto luovat pohjan myös myötätunnolle ja myötäinnolle.

Monen on helpompi osoittaa myötätuntoa toisia kuin itseään kohtaan.

Kun tunnistamme, mikä on itsellemme tärkeää, ja löydämme asioista mielenkiintoiset puolet, löydämme myös syyn toteuttaa niitä. Näin opimme näkemään asioiden arvon ja sen, miksi ne ovat hyviä tekoja itsellemme ja toisille.

Myötätunnon käsite on kaikille tuttu. Myötäinto on myötätunnon kaksonen, joka koostuu samoista aineksista. Myötätuntoon liittyy yleensä aina jotain negatiivista. Myötäinnossa toimimme samanlaisella empatialla kuin myötätunnossa, mutta olemme mukana toisten iloissa ja onnistumisissa.

Psykologinen joustavuus hyvinvointia edistämässä

Hyvinvointia edistävä psykologinen joustavuus näkyy arjessa muun muassa kykynä olla läsnä nykyhetkessä, sekä fyysisesti, että henkisesti, ilman, että menneisyyden kokemukset tai tulevaisuuden huoli hallitsevat ajatuksia tai käyttäytymistä. Se auttaa yksilöä tekemään valintoja, jotka ovat hänen arvojensa mukaisia vaikeista tunteista tai peloista huolimatta. Esimerkiksi stressaavassa työtilanteessa psykologisesti joustava henkilö pystyy säätelemään reaktioitaan, säilyttäen samalla tavoitteidensa mukaisen rakentavan tavan toimia.

Palautuminen on tärkeä osa sydän- ja mielenterveyttä sekä kokonaishyvinvointia. Palautuminen ei ole pelkkää lepoa, vaan aktiivista itsestä huolehtimista. Riittävä lepo, hyvä ravinto, liikunta ja liikkuminen sekä henkinen lepo ovat palautumisen ydin. Ihan kuin kaikessa hyvinvointia parantavassa toiminnassakin. Tee siitä prioriteetti ja huomaa, kuinka energiasi ja hyvinvointisi paranevat.

Tehdään siis pieniä muutoksia arkeen, niin saadaan virtaa ja voimia kohdata elämän eteen tuomat haasteet. Eletään omannäköistä arvokasta arkea itsestään ja toisistaan huolehtien.

Muutokset saattavat olla haasteellisia, siksi on hyvä aloittaa pienillä askelilla ja huomata miten hyvä ruokkii hyvää.  -Juhani Töytärin -sanoin,

”Kukaan ei voi aloittaa kaikkea alusta, mutta kuka tahansa voi aloittaa nyt ja tehdä lopusta aivan toisenlaisen.”

Lue myös Katri Lätin artikkeli Palaudutko stressistä?