Tulppa-ryhmäkuntoutus teki paluun Ilomantsiin
Ilomantsin terveysasemalla työskentelevä Emma Eskelinen on yksi uusista koulutetuista Tulppa-ohjaajista Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Ennaltaehkäisy ja avokuntoutus ovat lähellä hänen sydäntään.
Tulppa-kuntoutus on Sydänliiton kehittämä ja terveydenhuollon toteuttama toimintamalli henkilölle, jolla on sepelvaltimotauti, muu valtimosairaus tai useita riskitekijöitä. Tulpalla on pitkä historia Pohjois-Karjalassa. Ensimmäinen Tulppa-ryhmä sai alkunsa vuonna 1999 juuri Ilomantsissa. Tulppa-ryhmätoiminta väheni Pohjois-Karjalassa jo ennen koronaa. Koronan takia viimeisetkin ryhmät lopettivat. Nyt Tulppa-toimintaa on käynnistetty uudelleen, kun Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sotelle koulutettiin 27 uutta Tulppa-ohjaajaa.
Tulppa-kuntoutus sydämen asiana
Ilomantsin terveysasemalla työskentelevät sairaanhoitaja Emma Eskelinen ja fysioterapeutti Kimmo Hoskonen olivat tänä keväänä ensimmäisiä Tulppa-ohjaajakoulutukseen osallistuneita ammattilaisia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Emman kiinnostus Tulppa-kuntoutukseen syntyi jo terveyden edistämisen (YAMK) opintojen aikana, jolloin hän pääsi tutustumaan Tulppa-ryhmäkuntoutukseen.
Avokuntoutuksen merkitys nousee esiin myös hänen opinnäytetyössään: ”Digitaaliset terveyspalvelut osaksi valtimotaudin ja sen riskitekijöiden omahoidon tukemista”.
– Elintavoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn ja esiintyvyyteen, kertoo Emma. Myös Kimmo peräänkuuluttaa ennaltaehkäisyn merkitystä.
Ilomantsin terveysasemalla Tulppa-toiminnassa on mukana pitkänlinjan sairaanhoitaja Marianne Summala. Marianne on kouluttautunut Tulppa-ohjaajaksi jo silloin, kun Tulppa-toiminta ensimmäisen kerran aloitettiin Ilomantsissa. Mariannen kokemus ryhmäkuntoutuksesta on tärkeää uusille Tulppa-ohjaajille, Emmalle ja Kimmolle. Toteutusta tehdään jaetusti vuoroviikoin, niin että toisella viikolla Emma ja Kimmo vetävät ryhmää ja toisella Marianne.
Pilottiryhmä
Emma ja Kimmo kutsuvat ensimmäistä Tulppa-ryhmää pilottiryhmäksi. Ryhmän kaikilla osallistujilla on useita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, joiden vuoksi heille suositeltiin Tulppa-kuntoutusta.
Kun ryhmäläisiltä kysyy, minkälaisena he ovat kokeneet Tulppa-ryhmään osallistumisen, tulee vastaus osallistujilta yhteisesti: ryhmä on luottamuksellinen ja näin ollen omasta tilanteesta ja ajatuksista on helppo puhua. Lisäksi esiin nousee tiedonsaanti: paljon on tullut tietoa muun muassa ravitsemuksesta ja liikunnasta. Huumori koetaan ryhmän suurena rikkautena.
Kiitosta ryhmäläisiltä saa Sydänliiton tuottama Tulppa-työkirja, mikä on laittanut pohtimaan omaa tilannetta ja muutostarpeita syvällisemmin. Tekemistään elintapamuutoksista ryhmäläiset nostavat esiin liikunnan lisäämisen ja annoskokojen pienentymisen. Ryhmä on päässyt myös kokeilemaan uusia liikuntalajeja Ilomantsin liikuntatoimen kanssa.
Emma ja Kimmo kiittävät liikuntatoimea hyvästä yhteistyöstä. Elintapaohjaus on kaikkien ammattilaisten yhteinen asia.
Jaettu kokemus antaa toivoa
Tulppa-vertaisohjaajan rooli on tärkeä Tulppa-ryhmäkuntoutuksessa ammattilaisohjaajien lisänä. Vertaisohjaajana voi toimia Sydänliiton kouluttama vertaistukihenkilö.
Ilomantsin ryhmässä vertaisohjaajana Emman ja Kimmon työparina toimii Ilomantsin sydänyhdistyksen vertaistukihenkilö, Reijo Palviainen. Reijo on toiminut vertaistukihenkilönä jo vuodesta 2011 alkaen. Hän itse sai aikoinaan apua ja tukea elämäntapamuutokseensa juuri Tulppa-ryhmäkuntoutuksen kautta. Reijo peräänkuuluttaa kokemusperäisen tiedon merkitystä – jaettu kokemus antaa toivoa.
Uusia Tulppa-ryhmiä on alkamassa myös muualla Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella vuoden 2024 aikana. Ilomantsin ryhmän kokemuksia voidaan hyödyntää alkavissa ryhmissä. Emma ja Kimmo ovat luottavaisia Tulppa-toiminnan jatkoon Ilomantsissa, sillä uusia tulokkaita seuraavaan ryhmään on jo jonossa.