Tutkimus auttaa sydänsairaita lapsia

Lahjoita Sydänliiton joulukeräykseen ja tue sydänsairaiden lasten hoidon kehittämistä. Saat kiitoksena keräystunnuksen, tunnelmallisen joulukalenterin omaan tai läheisesi kotiin toimitettuna.

Lastenkardiologian professori Tiina Ojala on hoitanut lasten sydänsairauksia jo vuosikymmenten ajan. Tutkimusta hän alkoi tehdä, kun potilastyössä nousi jatkuvasti esiin kysymyksiä, joihin ei vielä ollut vastauksia.

– Tutkimuksen avulla olemme saaneet tietää, mikä hoidossa toimii ja mikä ei. Monet nykyään itsestään selvät käytännöt ovat syntyneet siitä, että joku on aikanaan kysynyt, voisiko asian tehdä paremmin, Ojala kertoo.

Tutkimus on muuttanut sydänlasten hoitoa

Viime vuosina tehty tutkimus ja lääketieteen kehitys näkyvät sydänvikaisten lasten hoidossa monella konkreettisella tavalla:

1. Sydänvika voidaan havaita yhä useammin jo raskausaikana

Sikiödiagnostiikan kehittymisen ansiosta sydänvikaisen lapsen syntymään ja tarvittavaan hoitoon voidaan valmistautua etukäteen. Hoito voidaan tarvittaessa aloittaa heti syntymän jälkeen.

2. Sydämestä saadaan tarkempaa tietoa aiempaa kevyemmin tutkimuksin

Kuvantamisen kehittymisen myötä esimerkiksi magneetti- ja tietokonetomografiakuvauksilla saadaan nykyään tarkkaa tietoa sydämen rakenteesta ja toiminnasta. Aiemmin vastaavan tiedon hankkiminen saattoi vaatia selvästi raskaampia tutkimuksia ja jopa koepalojen ottamista sydänlihaksesta.

3. Avosydänleikkausta ei välttämättä enää tarvita

Osa toimenpiteistä, jotka aiemmin vaativat avosydänleikkauksen, voidaan nykyään tehdä verisuonten kautta katetritoimenpiteinä. Lisäksi lääkehoitojen kehittymisen ansiosta joissain tilanteissa sydämen toimintaa voidaan muuttaa niin merkittävästi, että leikkaus voidaan siirtää tai sitä ei välttämättä lainkaan tarvita.

– Parhaimmillaan tutkimuksen kehittyminen näkyy sydänvikaisen lapsen ja hänen perheensä arjessa hyvin konkreettisesti: vähemmän sairaalapäiviä, nukutuksia, raskaita tutkimuksia ja kipuja. Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena on, että lapsi voi käydä koulua, harrastaa, kasvaa itsenäiseksi ja elää mahdollisimman hyvää elämää, Ojala korostaa.

Lastenkardiologian professori Tiina Ojala

Kaikkiin kysymyksiin ei vielä ole vastauksia

Vaikka synnynnäisten sydänvikojen tunnistamisessa ja hoidossa on edistytty merkittävästi, tutkimukselle on edelleen paljon tarvetta. Esimerkiksi lääkehoidoissa on kehitettävää, sillä suuri osa lasten hoidosta perustuu yhä aikuisilla tehtyihin tutkimuksiin. Tarvitaan lisää nimenomaan lapsille suunnattua tutkimusta, jotta hoitoa voidaan kehittää vastaamaan paremmin lasten tarpeita.

Tue sydänsairaiden lasten hoidon kehittämistä ja suomalaisten sydänterveyttä

Myös tekoäly voi avata uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa lääkärit voivat sen avulla kuvantaa ja diagnosoida entistäkin luotettavammin ja tehdä hoitopäätöksiä nopeammin. Ojala on mukana tutkimusyhteisöissä, joissa selvitetään tekoälyn mahdollisuuksia, haasteita ja luotettavuutta.

Tutkimuksen ytimessä tulisi olla lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sydänvika voi vaikuttaa monin tavoin lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin.

– Tulevaisuudessa hoidon onnistumista tulisi arvioida myös sen mukaan, miten lapsi kasvaa, oppii, jaksaa ja pärjää arjessa, Ojala huomauttaa.

Yhä useampi synnynnäisesti sydänvikainen lapsi elää aikuiseksi. Tämä tuo mukanaan uudenlaisia tutkimustarpeita: miten lapsuudessa hoidettu sydän ja muu elimistö voivat vuosikymmenten päästä?

– Meidän tulee ajatella hoitoa vuosikymmenten päähän. Tavoitteemme ei ole vain lapsen selviytyminen, vaan se, että hän voi hyvin myös aikuisena. Emme vielä riittävän hyvin osaa ennustaa, keille synnynnäisesti sydänvikaisille lapsille kehittyy aikuisuudessa vaurioita sydämeen ja muihin elimiin, Ojala huomauttaa.

Lahjoituksilla voidaan mahdollistaa uutta tutkimusta

Ojalan tavoitteena on, että suomalainen lastenkardiologia pysyy kansainvälisesti korkealla tasolla.

– Tutkimuksen tekeminen Suomessa on erittäin tärkeää. Kotimainen tutkimus tuottaa tietoa, jonka avulla hoitoa voidaan kehittää juuri täällä ja uudet hoitomuodot saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön. Pelkkä muualla kehitettyjen hoitojen käyttöönotto ei riitä, Ojala korostaa.

Lasten sydäntutkimukselle on kuitenkin tarjolla rajallisesti rahoitusta. Julkinen rahoitus on niukkaa, ja kilpailu kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta on kovaa. Siksi lahjoituksilla on tärkeä rooli uusien tutkimushankkeiden käynnistämisessä ja tutkimustyön mahdollistamisessa.

– Tutkimusrahoituksessa on kyse siitä, millaista hoitoa pystymme tarjoamaan lapsille nyt ja tulevaisuudessa. Olen nähnyt, miten tutkimus muuttaa hoitoa ja parantaa lasten arkea, Ojala sanoo.

Tutkimukseen lahjoittamalla voi olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, jossa yhä useampi sydänvikaisena syntynyt lapsi saa mahdollisuuden hyvään elämään.

– Tämän päivän tutkimus auttaa lapsia nyt ja tulevaisuudessa. Lahjoittamalla voi olla mukana auttamassa sekä tämän päivän että tulevaisuuden pieniä potilaita, Ojala päättää.