Yrjö Perkkiö – Sydäntyötä Luoteis-Lapissa yli 40 vuotta

Kun jollain paikkakunnalla ryhtyy käytännössä toteuttamaan terveyshoidon periaatteita, tulee tuntea paikkakunnan olosuhteita, tapoja ja, mikäli mahdollista on, kansan yleistä terveyskantaakin…” Ote Konrad ReijoWaaran väitöskirjasta (1892).

Yrjö Perkkiö toimi Muonio-Enontekiön terveyskeskuksen lääkärinä kaikkiaan 42 vuotta. Hän ehti hoitaa muutamissa perhekunnissa viittä sukupolvea. Alueen olosuhteet ovat  tulleet tutuksi seudulla kasvaneena ja eläneenä. Perkkiön tutkimuksen taustalla oli halu saada pohjoisen ihmisten terveydestä sellaista tietoa, josta on hyötyä perusterveydenhuollon kehittämisessä. – Nyt varsinaisen lääkärin uran jälkeen koen tärkeäksi jakaa terveyttä koskevaa tietoa, ja koen sydäntyön antavan yhä sisältöä ja lisäävän yhteisöllisyyttä elämääni.

Seulontatutkimuksista seurantatutkimukseksi ja väitökseksi

Muonion ja Enontekiön yhteisessä terveyskeskuksessa aloitettiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seulonnat vuonna 1974 Pohjois-Karjala-projektin innoittamana. Perkkiö tuli terveyskeskukseen lääkäriksi vuonna 1977. Hän ehti olla mukana toteuttamassa kymmenen vuotta kestäneitä seulontatutkimuksia ennen kuin ne 1983 todettiin kustannustehottomiksi ja lakkautettiin. Osallistumisprosentti tutkimuksiin oli kuitenkin ollut hyvä; noin 70 % 25–65-vuotiaista asukkaista viisivuotisikäluokittain kutsuttuna osallistui. Nuorin ikäluokka oli vuonna 1958 syntyneet.

Aineistonkeruuta ei alun perin tarkoitettu tutkimukseen. Tämä potilasjoukko kuitenkin huomattiin tieteellisesti kiinnostavaksi ja näin siitä tuli tutkimuksen peruskohortti.

Seurantatutkimus toteutettiin vuosina 2014–2015, ja tällöin selvitettiin riskitekijöiden yhteyttä kuolleisuuteen. Samalla analysoitiin alueen väestön diabetesta, monisairastavuutta, mielenterveyttä ja onnellisuutta.

– Uskon, että yleisen tiedon karttumisen lisäksi osallistuneille on tutkimuksesta voinut olla omakohtaista hyötyä, sillä he saivat riskitekijöistä palautetta ja jatkohoito-ohjeita. Ilmoitin vastaukset henkilökohtaisesti noin 700 tutkitulle. Muonion-Enontekiön terveyskeskuksessa on ollut pitkäaikaisia lääkäreitä ja hoitajia, joten hoidon jatkuvuus on ollut hyvä.

Tutkimuksen perusteella on selvää, että elintavat vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin ja elinajanodotteeseen muun maan trendien mukaisesti myös subarktisella alueella. Verenpaineongelmat ja korkeat kolesterolitasot ovat edelleen sydänriskien ytimessä.

Lihavuus ja tyypin 2 diabetes lisääntyi

Tupakointi oli vähentynyt seurantatutkimukseen osallistuneilla, mutta todennäköisesti tupakoivista pienempi osa eli seurantatutkimukseen saakka. Lihavuus ja tyypin 2 diabetes puolestaan lisääntyivät merkittävästi. Tyypin 2 diabetes ja jopa esidiabeteksen vaikutus näkyvät masennusoireistossa. Tämä on tärkeä löydös, sillä yhteys on kaksisuuntainen; psyykkinen kuormitus ja aineenvaihdunnan muutokset voivat vaikuttaa toistensa kehittymiseen.

Yhtenä osa-alueena tutkimuksessa tarkasteltiin monisairastavuuden sekä masennus- ja ahdistuneisuushäiriön yhteyksiä onnellisuuteen. Tutkimuksessa onnellisuutta kysyttiin yksinkertaisella janalla. Osallistujia pyydettiin lisäksi arvioimaan omaa terveyttään ja elämänlaatuaan viisiluokkaisella asteikolla erittäin hyvästä erittäin huonoon.

Tutkittujen onnellisuus oli muuten samalla tasolla kuin suomalaisten, mutta tutkimukseen osallistuneet alle 65-vuotiaat naiset olivat keskimäärin onnellisempia kuin samanikäiset muualla Suomessa asuvat naiset. Onnettomimpia olivat yksinäiset miehet. Vapaa-ajan liikunta ja koulutus paransivat onnellisuutta, kun taas runsas alkoholin käyttö heikensi sitä.

Oli nähtävillä, että useampikaan somaattinen sairaus ei heikennä onnellisuutta yhtä paljon kuin masennus tai ahdistuneisuushäiriö. On selvää, että hyvinvointia on arvioitava kokonaisvaltaisesti fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tilanteet huomioiden. Mielestäni olisi tärkeää, että hoitavat lääkärit tuntisivat asiakkaidensa elämäntilanteen, ymmärtäisivät monisairastavuutta ja pystyisivät suunnittelemaan hoitoa eri osa-alueet huomioiden.

Luoteislappilaisten terveyden taustalla lienee ollut luonnonläheisyys ja luontaistalous; täällä on eletty luonnosta marjastaen, kalastaen ja metsästäen ja siten on tullut myös liikuttua paljon. Lopuksi voisin hieman leikillisesti todeta, että naisten ei kannata muuttaa Luoteis-Lapista toisaalle, sillä muualle muuttaneiden naisten masennusoireisto oli kolme kertaa yleisempi. Ikä ja asuinpaikka kun eivät tänä päivänä ole este opiskelulle. Miehille vinkiksi antaisin parisuhteen, sillä se tutkitusti tukee miesten onnellisuutta.