Tutkimus vei mukanaan – Konsta Teppo palkittiin Soisalo-palkinnolla

Sisätautilääkäriksi erikoistuessaan Konsta Teppo huomasi olevansa erityisen kiinnostunut sydänsairauksista, ja hän jatkoi erikoistumista kardiologiaan. Ajatus väitöskirjan tekemisestä oli kytenyt hänen mielessään jo jonkin aikaa.

Hän otti yhteyttä kardiologian emeritusprofessori Juhani Airaksiseen.
– Onnekseni hänen kauttaan löytyi juuri sopiva projekti, jonka myötä pääsin aloittamaan väitöskirjatyön eteisvärinän parissa.

Tutkimus vei lopulta mukanaan

Hyvin nopeasti tutkimustöiden alettua Teppo huomasi olevansa aidosti kiinnostunut tutkimuksesta ja todella pitävänsä tästä työstä.
– Lisäksi huomasin, että ominaisuuteni ja taitoni sopivat monella tavalla tutkimuksen tekemiseen.

Iltaisin hän opiskeli menetelmiä puhtaasta oppimisen ilosta, ja tutkimustyön imu meni nopeasti jopa aiemmin vahvemman kliinisen työn imun ohi.
– Vasta aivan viime vuosina olen kuitenkin todella havahtunut siihen konkreettiseen ajatukseen, että päivätyöni voisi itse asiassa olla tutkimusta, vaikka tämä oli aiemmin lähinnä mieluisa harrastus kliinisten töiden jälkeen.

Käänteentekevin vaihe oli väitöskirjatutkimuksen aloittaminen, tutkija kertoo. Sen jälkeen merkittävä askel oli apulaisprofessuuri Turun yliopistossa.
– Sen myötä potilastyöhön käyttämäni aika on valitettavasti jonkin verran vähentynyt, mutta uusi työ opettajana on ollut erittäin mielenkiintoista, ja samalla mahdollisuudet tutkimuksen tekemiseen ovat parantuneet entisestään.

Teppo pitää tunnustuspalkintoa suurena kunniana.
– Aiemmat Soisalo-palkinnon saajat muodostavat erittäin ansioituneen tutkijajoukon ja on hienoa päästä heidän joukkoonsa tällä tavalla.

Eteisvärinä koskettaa satojatuhansia suomalaisia

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten sähköinen aktivaatio häiriintyy eikä eteiset supistele enää säännöllisesti.
Merkittävin eteisvärinään liittyvä riski on aivoinfarkti, minkä ehkäisemiseksi sadat tuhannet suomalaiset käyttävät verenohennuslääkkeitä. Lisäksi eteisvärinä voi aiheuttaa oireita, kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta ja jaksamattomuutta, jotka usein vaativat hoitoa.
Hyvin hoidettuna eteisvärinä ei kuitenkaan ole varsinaisesti hengenvaarallinen.

Vitsillä usein sanotaankin, että eteisvärinä on “toiseksi paras rytmi”, Teppo kertoo.

Myös “negatiiviset” tulokset opettavat

Verenohennuslääkityksen aloittamisessa arvioidaan hoidon hyötyjä ja haittoja. On tärkeää tunnistaa ne eteisvärinäpotilaat, joilla aivoinfarktiriski on niin suuri, että sitä kannattaa lääkityksellä alentaa.

Naissukupuolta on aiemmin käytetty arvioinnissa yhtenä riskitekijänä, mutta nykykäsityksen mukaan sitä ei enää samalla tavalla tarvita päätöksenteossa.
Teppo kertoo oppineensa tutkimustyön aikana arvostamaan myös tuloksia, jotka eivät vastaa ennakko-oletuksia.
– Olen tutkimustyön aikana oppinut iloitsemaan kaikenlaisista tuloksista, myös niistä, jotka eivät vastaa ennakko-oletuksia, kunhan tutkimus on tehty laadukkaasti.
– Erityisesti tällaiset “negatiiviset” tai neutraalit tulokset ovat olleet ehkä kaikkein opettavaisimpia tieteellisen ajattelun kannalta, Teppo sanoo.

Hän korostaa myös suomalaisen tutkimusympäristön vahvuuksia.
– Tutkimuksemme perustuvat suomalaisiin laadukkaisiin terveydenhuollon rekistereihin, jotka kuvaavat todellisen maailman potilaita ja tapahtumia, kuten aivoinfarkteja.

Tutkimustieto etenee harkiten käytäntöön

Tepon mukaan tutkimustieto siirtyy käytäntöön pääosin sopivalla nopeudella.
– Yksittäisen uuden löydöksen perusteella ei yleensä kannata hötkyillä. Havaintoja täytyy varmistaa useista eri näkökulmista ja mielellään myös useissa maissa.

Hän nostaa esiin oman tutkimuksensa esimerkkinä:
– Kun sama ilmiö havaittiin myöhemmin myös muissa maissa, hoitosuositukset muuttuivat jo muutaman vuoden sisällä.

Teppo haluaa jatkaa tutkimustyötä sydänsairauksien parissa. Häntä kiinnostaa erityisesti se, miten hoito voidaan kohdentaa juuri niille potilaille, jotka siitä eniten hyötyvät.
– Koen olevani onnekas, että minulla on työ, joka ei useimpina päivinä tunnu työltä, vaan on pitkälti myös intohimo.

Uusien tulosten syntyminen innostaa edelleen.
– Onneksi meillä on useita projekteja samanaikaisesti käynnissä, joten uusia mielenkiintoisia tuloksia putkahtelee tämän tästä.

Lopulta tärkeimmät opit sydänterveydestä ovat kuitenkin arkisia.
– Hoidetaan aivan tavalliset riskitekijämme kuntoon: verenpaine, kolesteroli, verensokeri ja tupakointi. Ja ennen kaikkea löydetään liikunnan ilo.

Sydäntutkimussäätiön apurahat

Sydäntutkimussäätiö tukee vuonna 2026 yhteensä 113 sydäntutkijaa tai tutkimusryhmää.
Suurin osa apurahoista myönnettiin 1–2-vuotisille tutkimushankkeille (33 apurahaa, yli 1,8 miljoonaa euroa). Lisäksi tuetaan väitöskirjatyötä (53 apurahaa) sekä sen jälkeistä post doc -tutkimusta (27 apurahaa).