Hyppää sisältöön

Virukset pitävät ylilääkäri Asko Järvisen kiireisenä

Asko Järvinen tietää, että koronapandemia kasvattaa hoitovelkaa. – Ja uusi virus on syntymässä, se on varmaa.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 19.8.2022
Päivitetty 22.8.2022
– Nykyistä virusta täytyy analysoida, että osataan paremmin varautua seuraavaan, Asko Järvinen kertoo

Infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen arvelee, että Suomi selvisi koronapandemian hoidosta kaiken kaikkiaan oikein hyvin.

– Minkään mittarin mukaan meillä ei esiintynyt merkittävää ylikuolleisuutta ja olemme kyenneet suojaamaan haavoittuvia potilasryhmiä sangen hyvin vaikka alussa pelättiin, että sydäntautia sairastavat olisivat riskiryhmää, hän kertoo.

Sydänsairaudet tuttuja

Järvinen työskentelee infektiolääkärinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa. Hän on pohjakoulutukseltaan sisätautilääkäri ja myös kliininen farmakologi. Sydänsairaudet ovat hänelle tuttuja, sillä uransa alkupuolella hän teki sydäntauteihin liittyvää tutkimusta ja kehitti uutta verenpainelääkettä.

Tuleeko koronarokotuksista suositus kuten influenssarokotuksesta, sitä Järvinen ei vielä tiedä.

– Näyttää siltä, että rokotukset toimivat siinä hyvin, missä halutaankin eli korona-rokotteet estävät vaikean taudin. Virusta ei voida estää rokotuksista huolimatta, koska se kehittyy tartuttavaksi. Jokavuotinen rokotus riippuu siitä, miten pitkään vaikean taudin esto kestää. Luultavasti iäkkäät ja immuunipuutteiset tulevat tarvitsemaan tehosterokotteen. Suoranaisesti sydänpotilaat eivät kuulu tähän ryhmään, koska perustaudit eivät ole suurin riski vaan nimenomaan ikä.

Hoitoonpääsy viivästynyt

Korona-aikana sydänpotilailla ei Järvisen näkemyksen mukaan ollut merkittävää tautitaakkaa. Toisin sanoen sydänsairaudet eivät nousseet esille suurena riskiryhmänä. Järvinen myös arvelee, että vakavasta sydänsairaudesta kärsivät ovat olleet itse varsin varovaisia. Rokotukset on otettu ja kontakteja vältetty.

Sitä infektiolääkäri pohtii, oliko rajoitustoimenpiteet ylisuuret ja mitä haittoja niistä syntyi.

– Se, että koronapotilaiden hoito on vaatinut tehohoidon henkilökuntaa, on saattanut siirtää sydänpotilaan hoitoon pääsyä. Potilaita ei myöskään ole uskallettu hoitaa samalla tavalla kuin ennen koronapandemiaa. Näin sydän- tai syöpätapauksia on jäänyt havaitsematta. Ne todetaan myöhemmin ja hoitovelkaa syntyy. Keväällä 2020 sairaala meni käytännöllisesti melkein kiinni, Järvinen muistuttaa.

Virusten kasvuvauhti kiihtyy

Virusten leviäminen liittyy väestönkasvun lisääntymiseen.

– Siellä mistä väestö on tiheää, ihmiset ja eläimet elävät läheisessä kontaktissa toisiinsa. Silloin virukset vaihtuvat. Eli varmuudella on syntymässä uusi virus. Tunnistamme uudet uhat ja uhkia tulee syntymään entistä enemmän. Siksi nykyistä virusta täytyy analysoida, että osataan paremmin varautua seuraavaan.

Jatkossa pätee samat suojautumiskeinot kuin tähänkin asti.

– Ei mennä ehdoin tahdoin sinne, missä sairautta on. Pestään käsiä ja kenties hengitystieinfektiokautena kannattaa käyttää kasvomaskia.

Järvinen muistuttaa vielä, että vuosittainen influenssarokotus on sydänpotilaille hirveän tärkeä.

 

Asko Järvinen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiotautien ylilääkäri.

Aloitti uransa lääketutkijana ja teki sydäntauteihin liittyvää tutkimusta ja kehitti uutta verenpaine­lääkettä.

Sai marraskuussa 2020 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin myöntämän Tiedottaja­palkinnon.

 

Lue myös:

Kustavi ei ole sattumalta yksi Suomen sydänturvallisimmista kunnista

Lue seuraavaksi