Yötyön jälkeen maistuu uni
Teija Kotiranta ottaa työstään hyödyn irti. Hän kiikuttaa lehtiä ja kirjepostia aamuyön tunteina ja nauttii siitä, että saa välillä nousta autosta. Unirytmistä hän pitää kiinni.
Klonks, postiluukku kolahtaa. Teija Kotiranta yrittää pudottaa Helsingin Sanomat mahdollisimman hiljaa, mutta aina luukku kolahtaa. Sitten hän sipsuttelee ulos, ettei koko rappu herää.
Aurinko painui unille jo pari tuntia sitten. Vihdin kirkonkylän raitti pysyy autiona. Vain mustavalkoinen kissa kyräilee tiellä ja väistyy, kun auto rullaa ihan liki.
Istun apukuskin paikalla Helsingin Sanomien nippu sylissä ja valitsen sen määrän lehtiä, minkä Kotiranta pyytää. Tuohon laatikkoriviin menee neljä, seuraavaan vain yksi. Lehdet sujahtavat laatikoihin melkein ulkomuistista. Mutta ei kokonaan, koska aina tulee muutoksia. Lisäksi yöjakoon kuuluu kirjepostia ja joitain pikkupaketteja.
Kotiranta kurvaa seuraavan kerrostalon pihaan. Lehdet ja kirjeposti syliin ja rappuun.
– Tässä tulee hyvä juoksulenkki, kun nousee portaita ylös ja alas, Kotiranta vastaa, kun kysyn, mikä lehdenjakajan työssä on parasta. – Tykkään, kun vähän väliä saan nousta autosta. Se tekee selälle hyvää. Osa jakajista haluaa piirin, josta he voivat jakaa lehdet suoraan auton ikkunasta.
Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta on Kotirannan kanssa samaa mieltä siitä, että autosta nouseminen on hyväksi.
– Kun välillä poistuu autosta, se estää nukahtamista. Lisäksi kohtuullinen fyysinen rasitus auttaa nukahtamaan työvuoron jälkeen.
Vaikka jakoalue tiivistyy kuuden tuhannen asukkaan kirkonkylän keskustaan, ajoa kertyy lähes kolmekymmentä kilometriä. Reitille mahtuu yksitoista kerrostaloa.
– Yöllä tulee kyllä liikuntaa ihan hyvin, Kotiranta kertoo tyytyväisenä ja kertoo, että kotiin päästyään hän menee nukkumaan. Näin unirytmi pysyy tasaisena.
Unirytmin tärkeyttä Mikko Härmäkin kuuluttaa.
– Univajetta syntyy helposti, kun vuorokausirytmi särkyy.
Nokoset pitää ottaa
Teija Kotiranta ottaa nokoset ennen yövuoroa, joka alkaa yhdentoista–kahdentoista aikaan. Liian vähä uni kun heikentää huomiokykyä ja tarkkaavaisuutta, hidastaa reaktiokykyä ja heikentää muistia.
– Univaje vaikuttaa myös sokeritasapainoon, Mikko Härmä muistuttaa.
– Mekanismit, jotka aiheuttavat sydän- ja verisuonisairauksia ovat juuri univaje ja vuorokausirytmin vaihtelu, Härmä sanoo.
– Lisäksi erityisesti alle 50-vuotiaiden naisten riski sairastua rintasyöpään lisääntyy.
Sinne kolahti viimeinen lehti. Kello lähestyy neljää. Kello 4.04 aurinko kipuaa taivaanrantaan. Kotiranta harmittelee, että jaettavaa oli tavanomaista vähemmän.
– Juuri kun oli apulainenkin.
Kotia kohti ajellessa todetaan, että illat ja yöt pimenevät pikavauhtia. Syksy hiipii päivä päivältä likemmäs kuin varkain, vaikka on vasta heinäkuun alku.
Keitetään vielä aamukahvit.
– Ja jotain pitää syödä, nälkäisenä ei voi mennä nukkumaan, Kotiranta tuumaa nauraen.
Lue myös Riittävästi unta ja lepoa