Laaturekistereiden hyödyt on tunnustettava ja turvattava
Suomessa on otettu merkittävä askel kohti vaikuttavampaa terveydenhuoltoa, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sai lakisääteiselle vastuulleen yhdeksän kansallista laaturekisteriä. Näiden joukossa on sydänrekisteri, joka kokoaa kattavaa tietoa sydäninfarktin sairastaneiden hoidosta ja hoitotuloksista.
Sydänrekisterin kaltaiset tietolähteet ovat välttämättömiä, kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjataan vaikuttavuus ja potilasturvallisuus edellä. Ne auttavat tunnistamaan perusteettomia alueellisia eroja, kehittämään hoitokäytäntöjä ja varmistamaan, että toiminta perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.
Parantuneen tietopohjan ansiosta sydänsairauksien hoidon jatkuvuudessa ja hoitotuloksissa on viime vuosina päästykin eteenpäin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 16. lokakuuta antama ilmoitus rekisteritoimintaan kohdistuvista säästötoimista on hyvin valitettava. Laaturekisteritoiminnan rahoitus on tällä hetkellä vain 1,4 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on häviävän pieni summa verrattuna terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin.
Rekistereihin investoiminen maksaa itsensä takaisin, kun kerättyä tietoa käytetään suunnitelmallisesti ja avoimesti. Tavoitteeksi on asetettava, että hoidon vaikuttavuus paranee, vältytään vähähyötyisiltä toimenpiteiltä ja pidetään ihmiset työ- ja toimintakykyisinä.
Laaturekisterit ovat julkisen terveydenhuollon ytimessä. Supistusten sijaan rekistereitä ja niiden tiedon hyötykäyttöä on kehitettävä edelleen yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa.
Marjaana Lahti-Koski
pääsihteeri, Sydänliitto
Tuomas Kiviniemi
kardiologian professori, Suomen Kardiologisen Seuran puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 28.10.2025.