Terveysveron pelätään nostavan kuluttajien ruokalaskua entisestään, kerrottiin Elintarviketeollisuusliiton (ETL) 3.1. julkaistussa tiedotteessa. Tämä on ymmärrettävä huoli, mutta antaa väärän käsityksen terveysperusteisesta verotuksesta.
Sydänliiton kannattamassa veromallissa kyse on epäterveellisten tuotteiden verotuksen kiristämisestä portaittain tuotteiden sisältämien, terveyden kannalta keskeisten ainesosien pitoisuuksien mukaisesti. Mitä vähemmän suolaa, sokeria tai rasvaa, sitä kevyemmin tuotetta verotetaan. Verottomia olisivat kaikki tuotteet, jotka täyttävät Sydänmerkki-kriteeristön vaatimukset. Sekä myös marjat, hedelmät ja vihannekset.
Hinta on tunnetusti merkittävä kulutusvalintojamme ohjaava tekijä. Parhaimmassa tapauksessa verotusmalli loisi myös teollisuudelle kannustimen valmistaa terveellisempiä tuotteita.
ETL:n kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista vastustaa terveysperusteista verotusta. Kyselyn tulos oli saatu aikaan johdattelevalla kysymyksenasettelulla. Väite kuului ”terveysperusteinen valmistevero on otettava käyttöön, vaikka se nostaisi ruokien ja juomien hintaa.” Vastaajille siis luotiin mielikuva siitä, että vero automaattisesti nostaisi ruokakorin hintaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tuotteiden terveellisyys vaikuttaisi hintoihin.
Sen sijaan vuonna 2020 Taloustutkimuksen kyselyssä yli puolet suomalaisista kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen. Kolmasosa vastusti ajatusta.
ETL:n kyselyn mukaan terveysperusteisen valmisteveron käyttöönoton sijaan tulisi alentaa marjojen ja vihannesten arvonlisäveroa. Se vaatisi kuitenkin vaikeaa EU:n alv-kantojen määrää koskevan säädöksen muuttamista ja on käytännössä mahdoton. Kaiken lisäksi nykyisessä valtiontalouden tilassa se olisi huomattavan kallista.
Seuraavan hallituksen on heti ensi töikseen asetettava työryhmä pohjustamaan laaja-alaisen terveysperusteisen verotuksen käyttöönottoa. Ryhmään on kuuluttava niin terveyden, ravitsemuksen kuin verotuksenkin asiantuntijoita.
Kirjoittaja on Sydänliiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen koordinaattori.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.1.2023.
Lue myös: Sydänliiton tavoitteet eduskuntavaaleissa