Joka päivä vähintään kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy yllättäen sairaalan ulkopuolella. Ensimmäisenä paikalla olevan henkilön rooli potilaan selviämisessä on kriittinen. Siksi maallikkoelvytyksen rakenteet on laitettava kuntoon, kirjoittaa elvytyksen ja riskitekijöiden asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.
Pari viikkoa sitten sain defi.fi-palvelun kautta kuvauksen tapahtumasta, jossa kadulla kävellyt henkilö lyyhistyi maahan. Yksi lähellä olleista soitti hätänumeroon 112. Toinen aloitti elvytyksen välittömästi todettuaan, että henkilö ei hengitä. Kolmas paikalle tullut muisti, että viereisessä rakennuksessa on sydäniskuri, jota lähdettiin hakemaan. Lähellä olleiden ihmisten nopean toiminnan ansiosta sydänpysähdyksen saanut hengitti jo ennen ammattiavun paikalle saapumista.
Tapahtumassa oli monta onnellista yhteensattumaa. Sydänpysähdyksen silminnäkijöinä oli henkilöitä, jotka uskalsivat tarttua toimeen. Tapahtumapaikan lähellä oli sydäniskuri, jonka sijainnin yksi auttajista tiesi. Entä jos näin ei olisi ollut? Mitä jos paineluelvytystä ei olisi aloitettu ja defibrillointi olisi tapahtunut vasta ensihoidon saavuttua?
Sydänpysähdystilanteisiin varautumista voidaan parantaa, jolloin autettavan selviytyminen ei ole vain sattumasta kiinni. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että panostamalla maallikkoelvytyksen kehittämiseen ja sydäniskurien saatavuuteen, sydänpysähdyksestä selviytyminen pystytään jopa kaksinkertaistamaan.
Miten näihin tuloksiin päästään? Elvytyksen tulee olla kansalaistaito, jota harjoitellaan vuosittain alakoulusta lähtien. Sydäniskurien määrää ja saavutettavuutta tulee lisätä niin että sydäniskuri on saatavilla viiden minuutin kuluessa mahdollisimman monessa tilanteessa.
Koska harva meistä muistaa edes arkiympäristönsä sydäniskurien sijainnit, sydäniskurin nopean saavutettavuuden varmistamiseksi tulee turvata sydäniskurien rekisteri- ja paikannuspalvelu defi.fi. Tähän asti palvelua on kehitetty ja ylläpidetty hankerahoituksella. Seuraavan hallituksen on varmistettava sille pysyvät resurssit. Ja nyt ei puhuta miljoonista, vaan summasta, joka on noin 0,001 prosenttia vuoden 2022 kaikista sote-menoista.
Kun maallikkoelvytyksen rakenteet ovat kunnossa, on ratkaistava vielä haaste kytkeä vapaaehtoiset auttajat tiiviimmäksi osaksi sydänpysähdyspotilaan hoitoa. Sydänliiton tuoreen selvityksen mukaan 94 % suomalaisista olisi valmis elvyttämään tosi paikan tullen eli halukkuutta auttaa löytyy. Monessa maassa on jo käytössä sovellus, jonka kautta hätäkeskus voi kutsua vapaaehtoisia auttajia sydänpysähdystilanteeseen auttamaan. Olisiko se mahdollista myös Suomessa jo seuraavalla hallituskaudella?
Lue lisää: Sydänliiton tavoitteet eduskuntavaaleissa 2023
Vertaile kuntien ja alueiden sydänturvallisuuden tasoa: Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelu