Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Rytmihäiriöille altistavat tekijät pitkä QT -oireyhtymässä

Rytmihäiriöille altistavia tekijöitä on monta, eikä niitä kaikkia tunneta. Pitkä QT -oireyhtymää sairastavien on syytä kiinnittää huomiota lääkkeiden käyttöön, neste- ja suolatasapainoon, alkoholinkäyttöön, liikuntaan, pelästymiseen ja uneen.

23.6.2015
·
Heikki Swan
·
Kuva: Anna Kara

Kaikille pitkä QT -oireyhtymän kantajille ei tule elämänsä aikana oireyhtymään liittyviä rytmihäiriöitä. Heillä on kuitenkin suurempi mahdollisuus saada rytmihäiriökohtauksia kuin terveillä ihmisillä. Rytmihäiriöiden riski on yleensä sitä suurempi, mitä pidempi QTc-aika on. Lisäksi aiemmin rytmihäiriökohtauksia saaneiden riski saada uusia rytmihäiriöitä on suurempi kuin niiden, joilla ei ole ollut rytmihäiriöitä.

Rytmihäiriöille altistavia tekijöitä on monta, eikä niitä kaikkia tunneta. Pitkä QT -oireyhtymää sairastavien on syytä kiinnittää huomiota lääkkeiden käyttöön, neste- ja suolatasapainoon, alkoholinkäyttöön, liikuntaan, pelästymiseen ja uneen.

Lääkkeiden käyttö voi lisätä rytmihäiriön vaaraa

Eräät lääkeaineet lisäävät rytmihäiriöiden vaaraa, jos ihmisellä on pitkä QT -oireyhtymä. Näistä lääkeaineista saa luettelon omalta lääkäriltä.

Rytmihäiriöiden vaaraa lisääviä lääkkeitä ovat muun muassa jotkut antibiootit, allergia- ja psyykenlääkkeet sekä osa rytmihäiriölääkkeistä. Näiden lääkkeiden käyttöä on vältettävä, koska ne haittaavat solukalvon ionikanavien toimintaa, joka on häiriytynyt jo ennestään.

Lääkkeitä joiden käyttöä ei suositella pitkä QT -oireyhtymäpotilaille.

Jos käytät QT -aikaan vaikuttavaa lääkitystä, muista mainita siitä aina lääkärille. Jotkut muut lääkkeet saattavat samanaikaisesti käytettynä lisätä haittavaikutuksia.

Neste- ja suolatasapainon järkkyminen

Voimakas paasto, oksennus- ja ripulitauti, nesteenpoistolääkkeet eli diureetit ja esimerkiksi pitkäkestoinen oleskelu helteessä saattavat muuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoa. Tällöin veren kaliumpitoisuus laskee ja rytmihäiriöiden riski suurenee. Oman lääkärin kanssa on syytä keskustella siitä etukäteen, miten vatsataudin yllättäessä kannattaa toimia.

Runsas alkoholinkäyttö lisää rytmihäiriöriskiä

Runsas alkoholinkäyttö sekä sitä seuraava krapula lisäävät rytmihäiriöriskiä, koska ne vaikuttavat tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan. Lisäksi runsas alkoholinkäyttö voi häiritä elimistön suolatasapainoa. Nämä yhdessä lisäävät rytmihäiriöiden riskiä.

Jokaisen pitkä QT -oireyhtymää kantavan on syytä välttää humalahakuista juomista.

Liikuntaa kohtuudella

Kilpailuliikunta sisältää usein äkillisiä tai epätavallisen voimakkaita ponnistuksia sekä pelko- ja jännitystiloja. Voimakas fyysinen rasitus aiheuttaa tyypillisesti rytmihäiriökohtauksia ihmisille, joilla on tyypin 1 pitkä QT -oireyhtymä. Liikunta saattaa altistaa rytmihäiriöille erityisesti voimakkaan stressin tai uupumuksen aikana. Tavanomainen terveys- ja kuntoliikunta aiheuttaa rytmihäiriöitä kuitenkin hyvin harvoin.

Myös uinti altistaa rytmihäiriökohtauksille ja äkkikuolemalle erityisesti, jos kyseessä on tyypin 1 pitkä QT -oireyhtymä. Vaikka rytmihäiriökohtaus päättyy yleensä nopeasti itsestään, veden varassa saatu rytmihäiriökohtaus saattaa johtaa hukkumiseen. Tämän takia uimista kannattaa välttää erityisesti, jos kukaan ei pysty välittömästi auttamaan tajuntansa menettänyttä uimaria.

Pelästyminen aiheuttaa harvoin rytmihäiriökohtausta

Voimakas tai äkillinen pelästyminen altistaa rytmihäiriökohtaukselle ja tajunnanmenetykselle, jos kyseessä on tyypin 2 pitkä QT -oireyhtymä. Rytmihäiriökohtauksille altistaa erityisesti pelästyminen levon tai unen aikana, jolloin sydämen syke on matala.

Provosoivia tekijöitä ovat muun muassa puhelimen, herätyskellon tai ovikellon soiminen. Puhelin kannattaa siirtää pois makuuhuoneesta ja valita sen sijaan lempeä herättäjä, kuten kelloradio, jonka äänenvoimakkuutta voi säätää. Pelästymisen aiheuttamat rytmihäiriökohtaukset ovat kuitenkin harvinaisia.

Unenaikaiset rytmihäiriökohtaukset

Tyypin 3 pitkä QT -oireyhtymän kantajille saattaa tulla rytmihäiriökohtauksia myös levossa matalan sykkeen aikana, esimerkiksi yöaikaan. Jos esimerkiksi lapsella on tyypin 3 pitkä QT -oireyhtymä ja hän nukkuu omassa huoneessa, makuuhuoneiden välillä voi käyttää itkuhälytintä. Yön aikana ilmaantuvan kouristuskohtauksen varalta itkuhälytin kannattaa sijoittaa lapsen vuoteen viereen ja kaiutin vanhemman makuuhuoneeseen herättämään apua, jos lapsen makuuhuoneesta kuuluu kohtaukseen viittaavia ääniä.

Lue seuraavaksi