Rytmihäiriöille altistavat tekijät pitkä QT -oireyhtymässä

Vain harva pitkä QT-oireyhtymän geenivirhettä kantava saa oireyhtymään liittyvän rytmihäiriön elämänsä aikana. Heillä on kuitenkin suurempi mahdollisuus saada henkeä uhkaava rytmihäiriö terveisiin verrattuna. Rytmihäiriön riski on sitä suurempi, mitä pidempi QTc-aika on. Lisäksi aiemmin rytmihäiriökohtauksen saaneella riski uuteen kohtaukseen on suurentunut.

Ohjelista ei ole aukoton, sillä kaikkia rytmihäiriökohtauksille altistavia tekijöitä ei tunneta.

Lääkkeet

Eräät lääkeaineet vaikuttavat sydänlihassolujen ioniporttien toimintaan. Jos ioniporteissa on lähtökohtaisesti toimintaongelma, kuten pitkä QT-oireyhtymässä on, lopputuloksena voi olla merkittävä QT-ajan pidentyminen, mikä altistaa rytmihäiriökohtaukselle.

Uudet lääkkeet tutkitaan nykyisin niiden QT-aikaa pidentävän ominaisuuden varalta. Kun asia on tiedossa, osataan lääkkeitä välttää pitkä QT-oireyhtymäpotilailla.

Rytmihäiriöiden vaaraa lisääviä lääkkeitä ovat mm. eräät antibiootit, psyykenlääkkeet sekä osa rytmihäiriölääkkeistä. Tunnetun QT-aikaa pidentävän ominaisuuden vuoksi lääkkeiden käyttöön saattaa liittyä ohjeita EKG-seurannasta.

Päivitetty, vältettävien lääkkeiden lista löytyy kansainvälisestä palvelusta www.crediblemeds.org.

Neste- ja suolatasapaino

Voimakas oksennus- ja ripulitauti, tai paasto voi vaikuttaa suola- eli elektrolyyttitasapainoon. Haitallista on erityisesti veren kaliumpitoisuuden lasku, jonka johdosta rytmihäiriöriski kasvaa. Oman lääkärin kanssa kannattaa keskustella etukäteen, miten esimerkiksi ulkomaanmatkalla yllättävää vatsatautia voi hoitaa.

Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit, joita käytetään esimerkiksi kohonneen verenpaineen hoitoon, saatavat laskea veren kaliumtasoa. Jos diureettia tarvitaan, kannattaa valita ns. kaliumia elimistöön säästävä vaihtoehto. Asiasta voi muistuttaa verenpainetta hoitavaa lääkäriä.

Runsas alkoholinkäyttö

Runsas alkoholinkäyttö sekä sitä seuraava krapula lisäävät rytmihäiriöriskiä, koska ne vaikuttavat tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston toimintaan. Lisäksi runsas alkoholinkäyttö voi häiritä elimistön suolatasapainoa. Nämä yhdessä lisäävät rytmihäiriöiden riskiä.

Kuten yleisesti muidenkin, myös pitkä QT -oireyhtymäpotilaan kannattaa välttää humalahakuista juomista.

Liikuntaa kohtuudella

Tavanomainen terveys- ja kuntoliikunta on hyväksi, mutta kilpaurheilua ei suositella. Kilpailuun liittyy jännitystä, joka saattaa altistaa rytmihäiriökohtaukselle.

Voimakas fyysinen rasitus voi aiheuttaa rytmihäiriökohtauksia erityisesti pitkä QT-oireyhtymän alatyypin 1 (LQT1) geenivirheen kantajille. Erityisesti uinti on tässä alatyypissä riskitilanne. Uintia joutuu siis välttämään erityisesti, jos lähistöllä ei ole auttajia mahdollisen kohtauksen varalle.