Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Suojaako sauna sydäntä?

Suomessa saunomista on pidetty terveellisenä, mutta tieteellisesti sen sydänsairauksilta suojaavaa vaikutusta ei ole aikaisemmin todistettu. Sauna ja sydänterveys -projektin tutkimusryhmä selvittää nyt saunomisen fysiologisia muutoksia kehossa.

Julkaistu 25.4.2018
Kuva: Jarno Hämäläinen

Suomalaisille sauna on tärkeä osa arkea ja juhlaa. Saunomme kotona ja mökillä, lenkin jälkeen ja ihan muuten vaan. Saunassa mieli lepää, lihakset rentoutuvat ja arjen kiireet unohtuvat. Saunan jälkeen olemme onnellisia ja stressikin helpottaa.

Säännöllisellä saunomisella on todettu myös tutkimuksen perusteella positiivisia terveyshyötyjä. Professori Jari Laukkasen tutkimusryhmä on todennut suomalaisessa seurantatutkimuksessa, jossa seurattiin keski-ikäisiä miehiä yli 20 vuoden ajan, että säännöllinen 4–7 kertaa viikossa tapahtuva saunominen vähentää 47 prosenttia verenpainetautiin sairastumisen riskiä. Sama kohorttitutkimus osoitti, että paljon saunovilla on pienempi sydänperäisten äkkikuolemien riski kuin kerran viikossa saunovilla.

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskin pienentymisen lisäksi runsas saunominen on yhteydessä pienempään Alzheimerin ja dementian riskiin pitkässä seurannassa. Viikoittainen, säännöllinen saunominen mahdollisesti pienentää hengityselimistön sairauksien riskiä ja heillä jotka saunovat paljon, näyttäisi olevan myös alhaisempi CRP-tulehdusmerkkiaineen taso.

Sauna ja sydänterveys -tutkimus

Vastikään tehty Sauna ja sydänterveys -tutkimus selvitti tarkemmin kokeellisessa tutkimusasetelmassa, millä mekanismeilla saunominen vaikuttaa elimistöön ja sydänterveyteen.

Tutkimukseen osallistui sata Pihlajalinnan työterveysasiakasta, joiden keski-ikä oli 52 vuotta (45 naista ja 53 miestä). Taustatiedot kerättiin kattavasti haastatteluin, kyselyin ja kaikille tehtiin kliininen rasituskoe.

Osallistujien keskimääräinen painoindeksi eli BMI oli 27 kg/m2 ja verenpaine 137/82 elohopeamillimetriä (mmHg). Saunominen suoritettiin tutkimussaunassa, jonka lämpötila oli keskimäärin 73 astetta ja muilta osin se muistutti tavanomaista kotisaunaa.

Tutkimuksessa mitattiin paino, kehon lämpötila, verenpaine, valtimoverisuonen joustavuus ja otettiin verikokeita ennen saunaa, heti saunomisen jälkeen ja 30 minuuttia saunasta palautumisen jälkeen.

Verisuonten joustavuutta mitattiin kaula- ja reisivaltimosta. Valtimon joustavuutta kuvaavan pulssiaallon (PWV, Pulse Wave Velocity) nopeutumisen tiedetään kuvaavan valtimoiden jäykistymistä ja olevan yhteydessä lisääntyneeseen sydäntapahtumien riskiin.

Saunominen kesti yhteensä 30 minuuttia ja sen aikana osallistujat kävivät kerran suihkussa. Saunan ja palautumisen aikana tutkimuspotilaat saivat juoda puoli litraa vettä.

Saunomisen vaikutukset elimistöön

Tutkimustuloksena todettiin, että keskimääräinen systolinen verenpaine laski välittömästi saunomisen jälkeen keskimäärin 137 elohopeamillimetristä (mmHg) 130 elohopeamillimetriin ja diastolinen verenpaine 82 elohopeamillimetristä 75 elohopeamillimetriin. Systolinen verenpaine pysyi samalla alhaisemmalla tasolla vielä 30 minuuttia saunomisen jälkeen.

Valtimoverisuonen joustavuutta kuvaava pulssiaallon nopeus laski heti saunomisen jälkeen keskimäärin tasolta 9.8 m/s tasolle 8.6 m/s. Pulssiaallon hidastuminen kuvaa valtimon joustavuuden lisääntymistä, joka on toivottu vaste sydän- ja verenkiertoelimistön kuormituksen kannalta.

Elimistön lämpötila korvasta mitattuna nousi saunomisen aikana noin kaksi astetta ja palautui lähtötasolle saunasta palautumisen aikana.

Sydämen syke nousi saunomisen aikana noin 120 lyöntiin minuutissa, joka vastaa keskiraskaan liikunnan syketasoa. Joillakin tutkimuspotilailla syke nousi jopa 150 lyöntiin minuutissa. Sykevälivaihtelu kasvoi saunomisen jälkeen, mikä viittaa autonomisen hermoston tasapainottumiseen ja elimistön stressitilan vähentymiseen.

Monta hyvää vaikutusta

Saunomisen terveysvaikutusten syytä ei vielä tarkoin tunneta, mutta vaikutusten ajatellaan tulevan usean eri mekanismin kautta.

Saunomisen fyysisiä vaikutuksia voidaan verrata reippaaseen kävelyyn. Sydän- ja verenkiertoelimistön positiiviset vaikutukset ilmenevät verenpaineen laskuna, verisuonten joustavuuden lisääntymisenä ja keuhkofunktion parantumisena.

Saunomisen aiheuttama hikoilu lisää nesteen poistumista elimistöstä, joka osaltaan vähentää sydämen rasitusta. Lisäksi saunominen saattaa vahvistavaa immuunijärjestelmää ja vähentää matala-asteista tulehdusta. Saunomisen sydänterveyttä edistävistä mekanismeista tarvitaan kuitenkin lisää kontrolloituja kokeellisia tutkimuksia.

Kirjoittajat:
tutkija Tanjaniina Laukkanen ja professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta ja LT Sanna Poikonen Pihlajalinnan aluejohtaja, Itä-Suomen yliopiston Sauna ja sydänterveys -projekti.

Lue seuraavaksi