Ateriarytmi lisää hyvinvointia
Tuntuuko, ettei energia riitä päivittäisiin askareisiin ja illalla vaivaa jatkuva pikkunälkä? Avuksi voi löytyä yllättävän yksinkertainen ratkaisu: säännöllinen ateriarytmi.
Ateriarytmissä oleellista on kiinnittää huomio päivittäisten aterioiden määrään ja niiden ajoittamiseen suunnilleen samaan aikaan päivästä. Säännöllisen ateriarytmin myötä tarve naposteluun tai ylenpalttiseen iltatankkaukseen yleensä vähenee.
Miksi ateriarytmi on tärkeä?
Säännöllisessä ateriarytmissä on monia etuja. Ylipäätään ateriarytmin avulla saa päivään hyvin jäsennystä. Aterioiden suunnittelu etukäteen auttaa hahmottamaan päivän kulkua. Kun päivän aterioille varaa etukäteen aikaa, tulee silloin myös todennäköisemmin syötyä. Säännölliset ateriat tuovat keholle ja aivoille energiaa päivän tarpeisiin.
Ateriarytmillä voi myös olla vaikutusta painonhallinnan onnistumiseen. Sen sijaan, että kiinnittää huomion pelkästään syödyn ruoan laatuun, kannattaa käyttää hetki myös ateriarytmin tarkasteluun. Tutkimuksissa on huomattu, että harvemman ateriointivälin ja lihavuuden välillä on yhteys, vaikka syy-seuraussuhdetta ei olekaan vielä voitu selkeästi osoittaa.
Aterioiden jättäminen väliin ja sen seurauksena usein tapahtuva napostelu vaikuttaa haitallisesti myös sydänterveyden riskitekijöihin, erityisesti lihavuuteen, veren rasva-arvoihin, insuliiniresistenssiin ja verenpaineeseen. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti siihen, mihin aikaan päivästä syö. Sydänterveyden ja diabeteksen ehkäisyn kannalta syömistä kannattaa ajoittaa päiväpainotteisesti.
Säännöllinen ateriarytmi kuormittaa hampaita kohtuudella. Käytännössä jokainen ruokailu ja muu kuin veden juominen aiheuttaa suussa happohyökkäyksen. Hampaat kestävätkin päivän aikana noin kuusi happohyökkäystä ja jatkuva napostelu altistaa hampaiden reikiintymiselle. Säännöllinen ateriarytmi onkin helppo keino pitää happohyökkäykset rajallisena.
Miltä ateriarytmisi vaikuttaa?
Epäsäännöllinen ateriarytmi voi näkyä ja tuntua eri tavoin. Toisilla se näkyy vireystilan laskuna, toisille voi helposti tulla esimerkiksi vatsavaivoja. Näiden seikkojen tunnistamisessa auttaa ruokapäiväkirja. Pidä ruokapäiväkirjaa yhden tavallisen arkipäiväsi ajan ja kirjaa syömisten lisäksi huomioitasi nälän ja kylläisyyden asteesta sekä muista tuntemuksistasi.
Arvioi päivän ajalta myös seuraavia asioita:
Vireystila
Lopahtavatko energiatasot ja aktiivisuus kertakaikkisesti päivän aikana? Oman vireystilan ja jaksamisen kriittinen tarkastelu on tärkeää. Voi olla, että huomaat ruokailuvälien kasvavan huomattavan pitkiksi (yli 5 tai 6 tuntia) tai että syödyn ruoan määrä kokonaisuudessaan jää päivän aikana melko pieneksi. Myös unen määrää ja laatua kannattaa seurata.
Napostelu
Eksytkö illan aikana tarkastamaan toistuvasti ruokakaappien antia? Tai huomaatko, että leukasi työskentelevät tauotta ilta-aikaan? Voi olla, että olet ajautunut loputtoman napostelun syövereihin, mikä johtunee päivän aikana syntyneestä energiavajeesta, jota nyt illan tunteina joudut paikkailemaan.
Nälkäkiukku
Tuntuuko, että ennen aterioita nälkä kasvaa niin huutavaksi, että työkavereiden tai kotona puolison ystävällisetkin eleet saavat kiukun nousemaan pintaan? Voi olla, että nälkä on tuolloin päässyt kasvamaan liian suureksi eli edellisestä ateriasta on kulunut luultavasti liian pitkä aika.
Jos huomasit, että omassa ateriarytmissäsi voisi mahdollisesti olla tarvetta muutokselle, lue vinkkejä ateriarytmin korjaamiseen.
Lue lisää ateriarytmin tärkeydestä Patrik Borgin ja Katri Peuhkurin haastattelusta.