Fabryn tauti

Taudin moninaiset oireet johtuvat kudoksille vahingollisen rasva-aineen hitaasta kertymisestä verisuonten seinämiin, sydämeen, munuaisiin ja autonomiseen hermostoon. Sydämessä Fabryn tauti paksuntaa iän myötä vasemman kammion seinämiä heikentäen sen toimintaa ja altistaen rytmihäiriöille. Sairauden eteneminen pystytään estämään aikaisin aloitetulla entsyymikorvaushoidolla.

Sairautta arvioidaan esiintyvän yhdellä 60 000:sta ihmisestä. Suomessa Fabryn tautia sairastavia on noin 40. Sydänoireita on lähes kaikilla pitkään Fabryn tautia sairastaneilla.

Oireet

Fabryn taudin oireet johtuvat monista elimistä ja ovat monimuotoisia. Oireet alkavat usein jo lapsuudessa. Tavallinen oire on raajojen kärkiosien kivut tai puutumiset, joita kuumuus, fyysinen ja psyykkinen rasitus pahentavat. Muita oireita voivat olla vähäinen tai puuttuva hikoilu, ihon angiokeratoomat (punaiset, pistemäiset ihomuutokset), silmän sarveiskalvon samentumat ja vatsavaivat. Oireita voi tulla myös munuaisten vajaatoiminnasta tai aivoverenkiertohäiriöistä.

Fabryn tauti paksuntaa iän myötä sydämen vaseman kammion seinämiä ja heikentää sen toimintaa. Sydämestä johtuvia oireita voivat olla hengenahdistus, heikentynyt rasituksen sieto, rintakivut, rytmihäiriöt ja tajunnanmenetykset. Fabryn taudin sydänoireet ilmenevät miehillä keskimäärin noin 30-vuotiaana ja naisilla 40-vuotiaana, mutta joitakin sydänoireita saattaa esiintyä jo lapsuudessa. Vasemman kammion liikakasvu on tavallisempi miehillä ja läppämuutokset naisilla.

Fabryn tauti voi ilmentyä myös pelkästään sydänoirein ilman yleisoireita. Sairauden ennuste on silloin parempi.

Mikä aiheuttaa Fabryn taudin

Fabryn taudin aiheuttaa perinnöllinen rasva-aineita pilkkovan entsyymin puutos. Entsyymipuutoksesta johtuen elimistöön kertyy kudoksille vahingollisia rasva-aineita, neutraaleja sfingolipidejä. Kertyminen alkaa jo sikiöaikana ja etenee hitaasti aiheuttaen monimuotoisia oireita. Sfingolipidejä kertyy erityisesti verisuonten seinämiin, sydämeen, munuaisiin ja autonomiseen hermostoon. Sydämessä rasva-aineet vaurioittavat sydänlihassoluja, sähköistä johtoratajärjestelmää, sepelvaltimoita ja läppiä.

Entsyymipuutoksen aiheuttaa X-kromosomissa olevan geenin muutos. Miehillä X-kromosomeja on vain yksi (XY) ja naisilla kaksi (XX) ja sen takia geenimuutos miehillä aiheuttaa aina sairauden. Naisilla toisessa X-kromosomissa oleva normaali geeni saattaa lieventää taudinkuvaa.

Diagnosointi

Fabryn taudin diagnostiikassa käytetään entsyymin aktiivisuuden määritystä verinäytteestä (alfagalaktosidaasi A -aktiivisuus), geenitutkimusta ja joskus myös näytepalan ottoa ihosta, munuaisista tai sydämestä. Joskus taudin toteamiseen voi riittää pelkkä sukuhistoria. Naisilla geenitutkimus on ainoa luotettava, koska heillä entsyymipitoisuus voi olla normaali. Joka suvulla on yleensä oma mutaationsa (yli 300 eri mutaatiota on löydetty).

Fabryn taudille tyypillisiä sydän muutoksia nähdään sydänsähkökäyrässä eli EKG:ssa ja sydämen kaikukuvauksessa usein jo nuorena. Iän myötä löydökset hoitamattomana etenevät. EKG:lla tutkitaan sydämen sähköisen toiminnan häiriöitä johtoradoissa tai rytmissä. Sydämen kaikukuvauksessa voidaan nähdä sydänlihaksen paksuuntuminen, läppävauriot ja pumppaustoiminnan häiriöt. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa voi näkyä pienten sepelvaltimoiden ahtautumista ja sydämen magneettitutkimuksessa sydänlihaksen ylimääräistä sidekudosta. Fabryn tauti voidaan varmistaa myös sydänlihaksesta otetusta koepalasta.

Lähisukulaisten tutkimuksilla pystytään aikaistamaan sairauden toteamista. Usein taudin toteaminen viivästyy 5-20 vuotta, kun sitä ei osata epäillä. Oireettomat taudin kantajat hyötyvät aikaisesta hoitoarviosta ja perinnöllisyysneuvonnasta.

Hoito ja kuntoutus

Hoitona on elinikäinen entsyymikorvaushoito, joka annetaan kahden viikon välein suonen sisäisesti. Korvaushoito vähentää vahingollisten rasva-aineiden kertymistä, jolloin kivut lievittyvät ja suorituskyky paranee. Entsyymikorvaushoito parantaa sydämen toimintaa, jos se päästään aloittamaan ajoissa. Hoitamattomana Fabryn taudissa rasva-aineiden vahingoittama sydänlihas alkaa korvautua sidekudoksella. Entsyymikorvaushoito hyödyttää parhaiten ennen kuin sydänlihakseen on ehtinyt muodostua sidekudosta.

Hoito on erittäin kallista ja päätös hoidon aloittamisesta tehdään aina yliopistollisessa sairaalassa. Entsyymihoitoa saavien potilaiden oireet ja hoitotulokset kerätään kansainväliseen seurantatiedostoon.

Sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytetään ACE-estäjä tai angiotensiinireseptorin salpaaja lääkkeitä. Tiheälyöntisyyttä hoidetaan beetasalpaajilla. Verenpainetta ACE-estäjä tai angiotensiinireseptorin salpaaja lääkkeillä tai kalsiuminsalpaajilla. Hidaslyöntisyyden hoitona voidaan tarvita tahdistinta. Rytmihäiriötahdistin voidaan asentaa henkeä uhkaavan rytmihäiriön sairastaneille.

Vaikeat sydämen, aivojen ja munuaisten sairaudet aiheuttavat ennenaikaista sairastavuutta ja ovat henkeä uhkaavia. Fabryn tauti lyhentää elinikää miehillä keskimäärin 20 vuodella ja naisilla 15 vuodella verrattuna muuhun väestöön. Tehokkaalla hoidolla elinajan ennuste todennäköisesti paranee.

Fabryn tauti Suomessa

Entsyymitutkimuksia tehdään Itä-Suomen laboratoriokeskuksessa (Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja geenitutkimuksia Turun yliopiston molekyyligenetiikan laboratoriossa. Fabryn taudin hoidon aloitus on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin. Entsyymikorvaushoidon tuloksia seuraa Turun yliopistollisen keskussairaalan asiantuntijaraati. Suomessa Fabryn taudin erityisosaamiskeskus on Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.