Lihavuus on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä

Lihavuus vaikuttaa useimmilla ennen pitkää epäedullisesti verenpaineeseen, rasva-aineenvaihduntaan, veren hyytymistekijöihin ja elimistön tulehdusreaktioihin. Liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa ehkäisevästi eri riskitekijöihin. Laihduttaminen vähentää sairastumisriskiä, mutta usein jo pelkällä elintapojen muutoksilla ilman laihtumista on myönteisiä vaikutuksia.

Lihavuuden astetta mitataan terveydenhuollossa painoindeksillä ja vyötärönympäryksellä. Painoindeksi ja vyötärönympärys ovat usein riittäviä toisiaan täydentäviä mittareita. Terveydenhuollossa on käytössä tarkempia mittausmenetelmiä, joilla voidaan arvioida liikarasvan määrää ja sijaintia.

Painoindeksi ja vyötärönympärys

Painoindeksin voi helposti määrittää laskurin avulla. Testin tulosta voi verrata oheiseen taulukkoon. Taulukon arvot on tarkoitettu työikäisiä aikuisia koskeviksi. Esimerkiksi painoindeksi 28 tarkoittaa, että henkilö on ylipainoinen.

Painoindeksin määritelmät aikuisille (Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Duodecim, 2021)

Painoindeksi soveltuu valtaosalle ihmisistä painon määrittämiseen. Poikkeuksen muodostaa hyvin lihaksikkaiden ihmisten painon määritys, sillä painoindeksiä laskettaessa ei tehdä eroa lihas- tai rasvakudoksen välillä. Tällöin saadaan virheellinen tulos, jonka mukaan henkilö on ylipainoinen, vaikka kyse olisikin lihaksikkuudesta.

Vyötärönympärysmitta

Vyötärönympäryksen mittaaminen on tehokas rasvakudoksen sijainnin selvittäjä. Vatsaonteloon kertyvällä rasvalla on todettu selvä yhteys lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien vaaraan sekä tyypin 2 diabetekseen.

Vatsaonteloon kertyvä rasva on aineenvaihdunnallisesti aktiivisempaa kuin lantiolle ja reisiin kertyvä rasva. Se on siten vaarallisempaa terveydelle, mutta myös helpommin laihdutettavissa. Mittanauha on hyvä väline rasvakudoksen sijainnin selvittämisessä ja sairastumisriskin arvioinnissa.

On hyvä kuitenkin muistaa, että suurentunut vyötärönympärys on yksi monista vaaratekijöistä. Sairastumisvaaraa arvioidessaan lääkäri ottaa huomioon myös muut vaaratekijät, joita ovat kohonnut verenpaine, suurentuneet veren rasva-arvot ja häiriytynyt sokeriaineenvaihdunta.

Miten vyötärönympärys mitataan?

Vyötärönympärys mitataan 1–2 cm navan yläpuolelta paljaalta iholta. Mittanauhan tulee olla vaakasuorassa eli yhtä korkealla edestä, takaa ja sivuilta. Mitattaessa painon tulee olla tasan molemmilla jaloilla. Ensin hengitetään sisään ja sitten ulos ja mittanauhan lukema katsotaan uloshengityksen lopuksi. Mittanauha ei saa mitattaessa kiristää eikä olla liian löysällä.

Vyötärön ympärysmitta ja lihavuuteen liittyvät terveyshaitat (Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Duodecim, 2021)

Ylipainosta tasapainoon

Kevyen olon ja terveyden kannalta sopivan painon saavuttaminen ei onnistu hetkessä, eikä sen tarvitsekaan. Hitaasti elämäntapojen muutoksella saavutettu laihdutustulos on yleensä pysyvämpi kuin kertarysäyksellä saavutettu. Omien ruokailu- ja liikuntatottumusten muuttaminen vaatii voimavaroja, mutta on mielenkiintoista ja innostavaa: on hienoa huomata, kuinka pienillä päätöksillä olo paranee ja samalla paino mahdollisesti laskee.

Lihavuus lisää veren ”pahan” eli LDL-kolesterolin pitoisuutta ja samalla vähentää ”hyvän” eli HDL-kolesterolin määrää. Lihavuuden vaikutus on yksilöllinen, mutta ylipainon laihduttaminen korjaa sekä LDL-kolesterolin että HDL-kolesterolin määrää veressä. Samat elämäntapamuutokset sopivat painonhallintaan ja kolesterolin alentamiseen.

Maltillinen laihdutus

Hitaassa painonpudotuksessa on se etu, että pääpaino ei ole kilojen tarkkailussa. Alusta alkaen tähdätään pysyvään ruokavalio- ja liikuntatottumusten muutokseen. Samalla ruokavalio pysyy monipuolisena ja säilytetään kallisarvoista lihasmassaa. Ruokatottumusten muutos vaati harjoitteluaikansa. Kaikkea ei voi muuttaa kerralla. Anna aikaa itsellesi.

Dieettien heikkoutena on usein yksipuolisuus. Dieettien laihduttava vaikutus perustuu yksinomaan niiden vähäiseen energiasisältöön. Tällaisia dieettejä ei voi – eikä jaksa – noudattaa terveyttään vaarantamatta paria viikkoa kauempaa. Myös laihdutuksen aikana ruoasta tulisi saada riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Dieetit eivät myöskään ohjaa pysyviin ruokatottumusten muutoksiin. Ne eroavat paljon tavallisesta ruoasta eivätkä sovi pysyväksi ravinnoksi. Useimmiten dieetin jälkeen palataan entisiin ruokailutottumuksiin. Pettymys on suuri painon noustessa uudelleen.

Uuteen hoikempaan olemukseen tottuminenkin vie aikansa. Elimistön, mutta myös silmien tulisi ehtiä totuttautua rauhassa.

Diabetes ja ylipaino

Jatkuvasti yleistyvä ylipainon kertyminen keskivartaloon vatsan alueelle on seurantatutkimuksissa osoittautunut merkittäväksi tyypin 2 diabeteksen, sydäninfarktien ja aivohalvausten vaaratekijäksi.

Näkyvin vaaran merkki on suurentunut vyötärönympärys, minkä seurauksena verenpaine kohoaa ja voidaan havaita häiriöitä sekä sokeri- että rasva-aineenvaihdunnassa.

Sekä sepelvaltimotaudin että tyypin 2 diabeteksen kehittymisen taustalla ovat elintavat, mutta myös geneettiset tekijät, jotka altistavat toiset muita herkemmin huonojen elintapojen epäedullisille vaikutuksille. Elintavat vaikuttavat tunnettujen riskitekijöiden välityksellä. Tärkeä ehkäistävissä oleva välivaihe on vyötärölihavuus ja siihen kytköksissä oleva metabolinen oireyhtymä (MBO).

Lue lisää painonhallinnasta.