Miten tukea sairastunutta?

Mitä voisin tehdä? Voisinko olla avuksi? Tarvitseekohan hän jotain? Mitä sanoisin? Kun omainen tai läheinen sairastuu risteilevät monet ajatukset mielessä. Useimmilla ensimmäinen ajatus on halu auttaa ja olla tukena. Omaisten huoli on usein suuri, jopa suurempi kuin sairastuneen itsensä.

Tuen keinot

Vaikka omaisen tai läheisen halu auttaa olisi suuri, on sairastuneen omia toiveita kunnioitettava. Joskus päädytään kuitenkin tilanteeseen, jossa apu ja tuki olisi selkeästi tarpeen, mutta sairastunut kieltäytyy siitä syystä tai toisesta. Tällöin läheisen paras vaihtoehto on kertoa sairastuneelle olevansa tukena, kun hän tarvitsee ja pysyä hänen elämässään kuten ennen sairastumistakin.

Mutta mitä sairastuneen tukeminen käytännössä tarkoittaa ja minkälaisia muotoja se voi pitää sisällään?

Yksinkertaisin vastaus on: auttaa toipumisessa ja sairauteen sopeutumisessa sairastuneen tarvitsemalla tavalla. Keinot ja tavat vaihtelevat sydänsairauden ja sairastuneen tilanteen mukaan. Varmin keino selvittää sairastuneen toiveet on kysyä. Joskus tarvitaan konkreettista käytännön apua ja joskus läsnäolo ja kuuntelu riittävät.

Heti sairastumisen jälkeen

• Usein tärkein tuen muoto on olla läsnä ja kuunnella. Sairastumisen käsittely läheisen kanssa auttaa toipumisessa ja tapahtuneen ymmärtämisessä. Suurillekin tunteille ja reaktioille tulee olla tilaa. Sairastuneella voi olla tarve käydä koettua läpi yhä uudelleen.
• Yhteinen tiedonhankinta sairaudesta esimerkiksi luotettavista verkkolähteistä ja lääkärinteksteistä, voi auttaa alkuvaiheen lukuisiin kysymyksiin. Omainen voi myös osallistua terveydenhuollon käynneille, mutta vain jos sairastunut niin haluaa.
• Arjen käytännön apu voi tarkoittaa esimerkiksi ruokakaupassa käymistä ja ruuanlaittoa, siivousta tai lastenhoitoa  sairastuneen oman jaksamisen ollessa vielä vähäistä.
• Myös ajatusten vieminen muualle kuin sairastumiseen voi olla läheisen tärkeä tehtävä. Mitä tavallista ja mukavaa voisi tehdä nyt, vaikka sairastuminen on tapahtunut äskettäin?

Kun sairastumisesta on kulunut hetki

• Läheisen myönteinen asenne toipumiseen ja hoitoon on erittäin tärkeä tuki, jota ei usein tule ajatelleeksi. Kannustus ja kiinnostus lääkityksen ja tarvittavien mittausten ja seurannan toteuttamiseen sekä elintapamuutoksiin tukee parhaiten niiden omaksumista ja toteutumista.
• Yhteisten hyvinvointia tukevien rutiinien löytäminen tukee niiden pysyvyyttä. Samassa taloudessa asuvien kannattaa suunnitella yhdessä muutokset päivittäisiin asioihin, kuten ruokavalioon tai liikkumisen lisäämiseen.
• Myös elämään kuuluvien arkipuuhien jatkuminen tukee toipumista. Kaikki ei muutu, vaikka sairastuminen yllätti. Ystävien tapaaminen, läheisen omat harrastukset ja menot ja perheen yhteiset puuhat voivat jatkua kuten ennenkin.
• Läheisen tai omaisen on mahdollista osallistua kuntoutukseen, ainakin osan ajasta. Kelan sydänkuntoutuskursseille ja osalle Sydänliiton kursseista pääsee myös omainen mukaan.
• Omainen voi tarvittaessa auttaa apteekkiasioinnissa ja terveydenhuollon kontakteissa. Näihin tulee olla tehtynä virallinen valtuutus.
• Läheinen voi auttaa käsittelemään sairauden tuomia ajatuksia ja kokemuksia. Keskustelujen ei tarvitse olla ennakkoon suunniteltuja istuntoja, vaan kiinnostus toisen kokemukseen riittää. Joskus sairastumisen jälkeen voi syntyä uudenlaisia syvällisempiäkin juttutuokioita.