Ohjeita sydänpotilaille koronavirusinfektion varalle

Suuri osa sairastaa taudin lieväoireisena. Riskiryhmiin kuuluvilla oireet saattavat olla vaikeampia. Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti ikääntyneet eli yli 70-vuotiaat. Riski on korkein yli 80-vuotiailla. Ylipaino lisää merkittävästi vaikeamman tautimuodon riskiä.

Myös sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet lisäävät vakavamman tautimuodon vaaraa. Sairaalaan ja tehohoitoon joutuneilla on ollut useammin kohonnutta verenpainetta ja valtimotaudin ilmentymiä kuten sepelvaltimotautia. Metabolinen oireyhtymä, jossa yhdistyvät ylipaino, diabetes, kohonneet veren rasva-arvot ja verenpaine, altistaa taudin vakavammalle muodolle.

Moni sydänpotilas miettii, kuuluuko oman sairautensa vuoksi koronaviruksen riskiryhmään. Sydänsairauksien osalta on hyvä tietää, että sairauksien kirjo on hyvin laaja lievästä rytmihäiriötaipumuksesta vaikeaan vajaatoimintaan. Lisäksi sama sairaus voi olla eri ihmisillä vaikeusasteeltaan erilainen, ja yhdellä ihmisellä voi olla samanaikaisesti useita sydänsairauksia (esimerkiksi läppävika, sepelvaltimotauti ja rytmihäiriö). Näiden syiden vuoksi riski on aina yksilöllinen.

Oireet ja koronaviruksen toteaminen

Oireet ovat äkillisen hengitystieinfektion oireita. Niitä ovat tyypillisesti yskä, kurkkukipu, kuume, lihaskivut ja päänsärky. Ne ovat usein lieviä ja muistuttavat flunssaa.

Jos tauti etenee vaikeampaan muotoon, ihminen sairastuu keuhkokuumeeseen. Silloin hengitysilman happi ei siirry verenkiertoon. Ilmaantuu hengenahdistusta. Sairaalan päivystyksessä voidaan todeta alentuneet happiarvot. Vaikeutuvien oireiden merkki voi olla myös korkea kuume (yli 38 astetta).

Virustartunta todetaan näytteestä, joka otetaan nenänielun limakalvolta pumpulitikulla.

Flunssan oireissa

Jos epäilet koronavirusinfektiota, tee oirearvio Omaolo-palvelussa tai soita koronaneuvontaan. Sinut ohjataan tarvittaessa virustestiin.

Lepää ja hoida oloasi tavanomaisin flunssan hoitokeinoin. Flunssa voi johtua muustakin taudinaiheuttajasta kuin koronaviruksesta.

Flunssaisena ei saa koskaan harrastaa liikuntaa. Tämä pätee myös koronavirukseen. Muista kuitenkin vuodepotilaanakin jumpata jalkojasi ja nousta välillä liikuskelemaan, sillä täysi liikkumattomuus altistaa jalan veritulpalle.

Parasetamoli on hyvä kuumelääke.

Ota sydänlääkkeesi säännöllisesti infektiosta huolimatta.

Soita apua, jos oireesi vaikeutuvat. Tällainen oire on erityisesti hengenahdistus, korkea kuume tai heikkenevä vointi. Eli vaikka yleisesti neuvotaan hoitamaan tauti kotona, vaikeutuvissa oireissa pitää ottaa yhteyttä eikä sinnitellä kotona liian pitkään.

Lue lisää kotihoidosta THL:n sivustolta.

Infektion paraneminen

Sairaus paranee itsestään, kun elimistö käy vastahyökkäykseen. Lieväoireisilla sairaus paranee siis odottamalla. Tavanomaisesti oireet kestävät noin viikon verran.

Vaikeaoireiset tarvitsevat hengitystä tukevaa hoitoa. Sairaalassa annetaan lisähappea ja tuetaan hengitystä laitehoidoilla.

Infektion paranemista ei tutkita virustestillä, sillä ei ole tarkkaa käsitystä, miten testiä tulkitaan paranemisvaiheessa.