Valtimosairaudet ja niiden riskitekijät

Valtaosan valtimosairauksista aiheuttaa valtimonkovettumistauti, ateroskleroosi. Sen esiintyvyys lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Ikä ei kuitenkaan ole valtimosairauden syy. Ikä on vain aika, jonka taustalla olevat syyt, niin sanotut riski- eli vaaratekijät ovat ehtineet vaikuttaa.

Valtimosairauksilla on neljä suurta riskitekijää, joihin voidaan vaikuttaa:

• Kolesteroli- ja muut rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
• Kohonnut verenpaine
• Tupakointi
• Diabetes

Muita riskitekijöitä on suuri joukko. Ne liittyvät paljolti ”suuriin” riskitekijöihin tai ovat niiden taustalla. Niitä ovat liiallinen stressi, unen puute, ylipaino ja lihavuus (erityisesti keskivartalolihavuus), vähäinen liikunta, diabetesta lievemmät sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, uniapnea, pitkäaikaiset tulehdustilat ja ilmansaasteet.

Myös miessukupuoli on valtimosairauksien riskitekijä. Naiset sairastavat näitä tauteja kuitenkin yhtä paljon kuin miehet, mutta sairastuvat keskimäärin kymmenen vuotta vanhempina. Naissukupuolen suojavaikutuksen syitä ei tarkkaan tunneta. Naishormonit ovat osaselitys, mutta ehkä suurempikin merkitys on miesten raskaammalla riskitekijäkuormalla. Vaihdevuosien hormonihoidolla ei ole voitu ehkäistä naisten valtimosairauksia.

Perimä eli suvussa esiintyvä varhainen valtimosairaus on merkittävä taustatekijä. Se selittyy osin riskitekijöihin (mm. kolesteroliin) vaikuttavien geenien kautta. Lisäksi on suuri joukko perinnöllisiä ominaisuuksia, joiden erillinen vaikutus on vähäinen, mutta jotka yhdessä tarkentavat perinteistä riskinarviota noin kymmenellä prosentilla. Osa sukutaustasta johtuu elintavoista eli lapsuudessa vaikuttaneista ja opituista ravinto- ja muista tottumuksista.

Valtimosairauksia voidaan tehokkaasti ehkäistä. Yksilöllinen valtimosairauksien riskinarvio auttaa valitsemaan tarkoituksenmukaiset keinot.