Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Influenssarokote voi suojata tänä talvena paremmin

Talven 2017–2018 poikkeuksellisen voimakas influenssa kaatoi perusterveitäkin vuodepotilaaksi ympäri Eurooppaa. Tänä talvena suomalaiset saavat kansallisessa rokotusohjelmassa aiempaa kattavamman eli nelivalenttisen influenssarokotteen, joka suojaa myös B-viruksia vastaan.

3.10.2018
·
Vuokko Maria Nummi
·
Influenssavirukset kasvatetaan perinteisin menetelmin hedelmöittyneissä kananmunissa Sanofi Pasteurin tuotantolaitoksessa Ranskassa. Kuva: Randy Monceaux/Sanofi Pasteur

Kun yleensä influenssakausi käynnistyy A-tyypin viruksella, niin viime talvena todettiin runsaasti B/Yamagata-influenssavirusta, mikä yllätti rokotussuosituksia antavat viranomaisetkin.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi joka vuosi kertyneiden tutkimus- ja viranomaistietojen perusteella, mitkä kannat todennäköisesti seuraavaksi aiheuttavat tautia ja sisällytetään seuraavan kauden rokotteeseen. Rokotteessa käytettävät viruskannat hyväksyy Euroopan lääkevirasto EMA.

WHO suositti kahden viruskomponentin päivittämistä kaudelle 2018–2019. Influenssa A(H3N2) ja B/Victoria-viruskomponenttien pitäisi nyt vastata paremmin epideemisenä kiertäviä viruksia.

Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan valittu nelivalenttinen influenssarokote sisältää kahta A-tyypin ja kahta B-tyypin virusta.

Influenssavirus

Influenssavirus.

Miksi ottaisin rokotteen?

Influenssarokotus on edelleen tehokkain keino suojautua influenssalta ja sen vaikeilta jälkiseurauksilta. Rokotuksen tärkeä tehtävä on ehkäistä vaaralliset tautimuodot mutta hillitä myös influenssan leviämistä.

On monta syytä huolehtia omasta ja läheisten terveydestä ennakkoon rokottautumalla.

1. Sydäninfarktin vaara. Hengitystieinfektioihin liittyy tavallista suurempi vaara sairastua sepelvaltimotautikohtaukseen, ja influenssaepidemioiden aikaan ilmenee tavallista enemmän sydäninfarkteja.

2. Paljon sairastumisia. Influenssa sairastuttaa vuosittain noin puoli miljoonaa suomalaista, joista joidenkin arvioiden mukaan jopa kymmeniätuhansia joutuu sairaalahoitoon. Lisäksi kausi-influenssan aallossa vuosittain todetaan Suomessa noin 500 “ylimääräistä” kuolemaa. Se on enemmän kuin tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneiden määrä.

3. Influenssaan liittyvät kuolemat. Valtaosa kuolemista johtuu yli 65-vuotiaiden ja huonokuntoisten henkilöiden perussairauksien huononemisesta influenssan aikana. Influenssavirukset aiheuttavat vuosittain myös aivokalvotulehduksia ja sydänlihastulehduksia.

4. Jälkitaudit. Bakteerien aiheuttamien jälkitautien, kuten keuhkokuumeen, riski on influenssassa suurempi kuin flunssassa. Suurin riski on niillä, joilla on yleiskuntoa heikentäviä perussairauksia.

5. Influenssa tarttuu helposti. Se leviää pisaratartuntana, ja itämisaika on keskimäärin kaksi vuorokautta. Oireeton voi tietämättään tartuttaa virusta noin vuorokauden ajan ennen oman taudin puhkeamista. Tauti leviää helposti kouluissa, hoitolaitoksissa ja varuskunnissa.

6. Aiempi sairastaminen ei suojaa pitkään. Influenssan sairastaminen ei anna pitkäaikaista suojaa influenssaa vastaan, koska influenssavirukset muuntuvat koko ajan. Rokotteen ottaminen antaa suojan viimeisimpiä influenssakantoja vastaan.

7. Perussairauksia sairastavat hyötyvät lähipiirinsä rokotusten tuottamasta lisäsuojasta. Myös monet työnantajat tarjoavat influenssarokotuksen työntekijöilleen.

8. Terve aikuinen voi rokottautumalla suojata myös muita. Kun ei sairastu influenssaan, ei myöskään levitä tautia. Jos perheenjäsenellä tai muulla läheisellä on vastustuskykyä alentava perussairaus, kuten sydänsairaus, ovat lähipiiriin kuuluvat oikeutettuja maksuttomaan influenssarokotukseen.

Influenssarokotteiden tuotantoa

Influenssarokotteiden tuotanto pohjoisen pallonpuoliskon influenssakautta 2018–2019 varten alkoi Val de Reuilin tehtaalla kesäkuussa. Laitoksesta lähtee vuosittain maailmalle noin 200 miljoonaa influenssarokoteannosta.

Riskiryhmät saavat ilmaisen rokotteen

Kansallinen rokotusohjelma tarjoaa ilmaisen influenssarokotteen kaikille lapsille kuuden kuukauden ikäisistä kuusivuotiaisiin. Vanhemmat voivat valita lapselleen joko pistoksen tai nenäsumutteena otettavan rokotteen.

Muut riskiryhmät säilyvät ennallaan. Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvia ovat esimerkiksi henkilöt, joilla on krooninen sydänsairaus, kuten sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Pistoksen saavat maksutta myös raskaana olevat sekä kaikki 65 vuotta täyttäneet ja näitä riskiryhmiä hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.

Uusi tartuntatautilaki edellyttää, että terveydenhuollon työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava rokotuksen antama, vuosittainen suoja influenssaa vastaan potilaiden suojaamiseksi.

Suomi käyttää nelivalenttista influenssarokotetta kansallisessa rokotusohjelmassaan tästä syksystä lähtien. Rokotteessa on kahta A-virusta: A/(H1N1) ja A/(H3N2) sekä kahta B-virusta sekä B/Victoria ja B/Yamagata).

THL suosittelee rokotusten aloittamista marraskuussa.

Virus osaa yllättää

Influenssarokotteen virukset kasvatetaan hedelmöitetyissä kananmunissa tarkkaan vartioidussa tuotantotilassa Ranskan Val de Reulissa. Parempaa kasvualustaa ei ole vielä keksitty.

Sanofi Pasteurin influenssarokotteiden kliinisistä tutkimuksista vastaava Saranaya Sridhar kertoo, että rokotekehityksessä yhteistyötä tehdään muun muassa proteiinitutkijoiden kanssa. Myös tuotantoprosessia pyritään nopeuttamaan, jotta rokotteeseen saataisiin sisällytettyä virukset, jotka vastaisivat mahdollisimman tarkkaan seuraavan kauden influenssaviruksia.

– Tiedämme rokotteista paljon. Ikä on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa influenssarokotteen tehoon. Nuorilla rokote tehoaa paremmin. Mutta kaikkein tärkeintä rokotekehitykselle olisi selvittää itse viruksen olemusta.

Sanofi Pasteurin lääketieteellinen johtaja Rosalind Hollingsworth mainitsee tutkimuksesta, jonka mukaan nelivalenttisen rokotteen käyttö olisi viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentänyt lähes 1,6 miljoonaa influenssatapausta ja yli 37 000 sairaalahoitojaksoa sekä vähentänyt lähes 15 000 influenssaan liitettävää kuolemaa Euroopassa.

– Influenssa ei todellakaan ole mikä tahansa flunssatauti, mutta ihmiset unohtavat helposti sen vakavuuden. Ehkä influenssaan liittyy myös jonkinlaista väsymistä, kun se tulee joka vuosi uudestaan, eivätkä päättäjät kaikkialla jaksa pitää siitä niin suurta ääntä. Influenssan tautitaakka on kuitenkin valtava.

Ruotsissa on esimerkiksi meneillään satunnaistettu tutkimus influenssarokotteen vaikutuksesta sydänkohtauksen estoon sydänpotilailla. Tutkimustuloksia on odotettavissa parin vuoden kuluttua.

Flunssa vai influenssa?

Flunssa ja influenssa menevät ihmisten mielissä helposti sekaisin, koska flunssavirukset kiertävät talvikaudella samaan aikaan influenssavirusten kanssa.

Influenssarokote ei suojaa flunssalta, vaan ainoastaan influenssavirukselta. Flunssaviruksia tunnetaan satoja erilaisia eikä niitä vastaan ole rokotetta

Influenssa vie usein perusterveen ja hyväkuntoisenkin sängynpohjalle ja työkyvyttömäksi moneksi päiväksi. Influenssan tunnistaakin korkeasta kuumeesta, mutta tauti voidaan varmasti diagnosoida influenssaksi vain laboratoriokokeilla.

Influenssan tavallisia jälkitauteja ovat keuhkokuume ja lapsilla korvatulehdukset.

Kirjoittaja osallistui kesäkuussa Sanofin järjestämälle toimittajamatkalle Ranskan Val de Reulin rokotetehtaalle.

Lue seuraavaksi

E
Palveluita sairastuneelle
Lue artikkeli
E
Palveluita sairastuneelle
Lue artikkeli
E
Palveluita sairastuneelle
Lue artikkeli