Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Intervallista ihmelääkkeeksi

Intervallista ihmelääkkeeksi

Sydänpotilaillekin suositellaan kovatempoisia pyrähdysharjoitteita – turvallisuus edellä.


Arja Krank
Julkaistu 15.12.2014
Päivitetty 8.5.2019

Kovan rasituksen intervalliharjoittelu vai verkkaisempi lenkki tasaisella rasituksella – sydänpotilaalla on tänään varaa valita treeninsä. Intervalliharjoittelu on tehokas, jopa kestävyysharjoittelua mahtavampi kunnon kohottaja ja motivoija.

– Tutkimusnäyttö osoittaa, että sydänpotilaiden kunto on noussut 4–16 viikon tehoharjoittelun jälkeen tuplasti siitä, mitä se olisi noussut tasavauhtisella kestävyysharjoittelulla. Potilaat ovat myös kertoneet, että intervalliharjoittelu on ”kivempaa”. Sen on todettu kohottavan terveyteen liittyvää elämänlaatua paremmin, dosentti Arto Hautala Verven liikuntalääketieteen tutkimusyksiköstä Oulusta kertoo.

Levon sijaan liikuntaa

Sydänpotilaan kuntoutus on radikaalisti muuttunut aikojen myötä. Kun aikoinaan toivuttiin viikkokausien vuodelevossa, nyt esimerkiksi pallolaajennuspotilas voidaan ideaalitilanteessa pistää kuormituskokeeseen jo toimenpidettä seuraavana päivänä ja aloittamaan harjoittelu heti sairaalasta kotiutuessa.

– Sekä tasavauhtisen että intervalliharjoittelun turvallisuutta sydäntapahtumien jälkeen on tutkittu kansainvälisellä tasolla. Liikunnan aiheuttama riski on todettu hyvin pieneksi. Lisäksi, kun tasavauhtista on verrattu intervalliharjoitteluun, kummatkin on todettu aivan yhtä turvallisiksi harjoittelumuodoiksi.

Hautala haluaa kuitenkin toppuutella liikaa intervalli-intoa.

– Turvallisuus ykkösasia. On varmistuttava, että sairauden tila sallii harjoittelun ja lääkitys on säädetty kohdalleen. Alkuvaiheessa fysioterapeutin ohjaus varmistaa turvallisen liikuntapolun rakentamisen arkeen.

Sairaalasta sydänhoitajalle

Terveyskeskuksista löytyy sydänhoitaja, joka järjestelee potilaan kuntoutumista sairaalasta pääsyn jälkeen. Jostakin syystä vain 30–40 prosenttia sydänpotilaista löytää tiensä sydänhoitajan pakeille.

– Meillä ei ole lakia eikä käytäntöjä potilaan kuntoutuksesta sydäntapahtuman jälkeen. Olisi hyvin tärkeää, että potilas pääsisi ohjauksen piiriin. Vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että aktiivisesti liikuntaa harrastavien ennenaikaisten kuolemien määrä vähenee jopa 30 prosenttia verrattuna passiivisiin. Ne, jotka harjoittelevat säännöllisesti, käyttävät kansainvälisten tutkimusten mukaan myös vähemmän terveydenhoitopalveluja.

Liikuntaharjoitteluohjelmaa pitäisi Hautalan mukaan ryhtyä laatimaan saman tien sydäntapahtuman jälkeen, että potilaan uskallus ja motivaatio itsensä rasittamiseen säilyy.

– Arjen aktiivisuuden lisäksi kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa suositellaan mielellään päivittäin, vähintään 3–5 kertaa viikossa 20–60 min kerrallaan. Lisäksi lihaskuntoharjoittelua suositellaan 2–3 kertaa viikossa niin, että kaikkia suuria lihasryhmiä kuormitetaan. Kun muutamia viikkoja on kulunut, voidaan myös kovempitehoisia kestävyystyyppisiä intervalliharjoituksia sisällyttää viikko-ohjelmaan.

Sydänpotilaan intervallit

Liikuntaharjoittelussa tehon mittarina käytetään usein prosenttitasoa maksimisykkeestä. Sydänpotilaalla syke on kuitenkin eri asia kuin terveellä. Suurimmalla osalla potilaista on beetasalpaaja-lääkitys, mikä laskee maksimisykettä huomattavasti. Silloin kannattaa liikunnan arviointiin käyttää muita mittareita.

– Borgin skaala (RPE) on hyvä tapa mitata liikunnan rasittavuutta. Siinä arvioidaan kuormituksen kokemista numeroina 6:sta 20:een. Tällä skaalalla sydänpotilaalle voidaan osoittaa, miltä harjoituksen pitäisi tuntua.
 Jos rinnassa alkaa liikunnan aikana tuntua oireita, harjoittelua täytyy keventää selvästi rintakipukynnyksen alapuolelle. Harjoittelu on lopetettava, jos olo alkaa tuntua epämiellyttävältä. Oireen syyt kannattaa selvittää ennen jatkamista.

Joskus intervalliharjoittelua ei suositella lainkaan. Yksi tyypillisimmistä syistä on epävakaa rintakipuoireisto tai vaikea sydämen vajaatoiminta.

– Kovatehoista intervalliharjoittelua ei myöskään suositella 4 ensimmäisen viikon aikana sydäninfarktin jälkeen.

Sydänintervalliharjoitus

• kesto noin 40 min

• miten: Juoksumatolla, polkupyöräergometrillä, mäkivetoina

• teho: intervalli 80–95 % maksimisykkeestä tai RPE 14–17, palautus 60–70 % maksimisykkeestä tai RPE 10–13

• intervallit: 4 x 4 min, palautus 3 x 3min

• alkuverryttely 10 min kevyellä teholla

• loppuverryttely 5 min kevyellä teholla.

Verven Liikuntalääketieteen tutkimusyksikössä Oulussa on tehty Suomen Akatemian, Opetus- ja Kulttuuriministeriön, TEKESin ja teollisuuden rahoittamaa sydäntutkimusta, jossa on selvitetty mm. liikunnan vaikutusmekanismeja niin terveillä kuin sairaalasta kotiutuneilla sydänpotilailla. Vervessä on tällä hetkellä menossa Suomen akatemian rahoittama hanke, jossa tutkitaan sydänkuntoutuksen kustannusvaikutuksia.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi