Siirry sisältöön

Juomista parhain?

Kello 11 maanantaiaamuna kumoan aamun neljännen kahvimukillisen. Onko kahvi terveydeksi vai tuhoksi?

Annu Kekäläinen
Julkaistu 28.1.2018
Päivitetty 9.5.2019

Puhe kahvin terveysriskeistä, kuten kofeiiniriippuvuudesta, on lähes laantunut. Nyt ylistetään juoman terveysvaikutuksia, vaikka monessa kohtaa ei tiedetä, mihin arvellut terveysvaikutukset perustuvat.

Ylenmääräistä kahvinjuontia eivät edes kahvi- ja terveysintoilijat suosittele.

Kahvi piristää

Kahvin piristävä vaikutus johtuu kofeiinista. Se vaikuttaa unta aiheuttavan adenosiini-nimisen yhdisteen aineenvaihduntaan. Sopiva piristävä annos on 1-2 kahvikupillista, ja vaikutus on suurin puolen tunnin kuluttua kahvin nauttimisesta.

Säännöllinen kahvinjuonti etenkin aamuisin myös auttaa meitä suomalaisia tahdistamaan päivän pituuden vaihtelun rasittaman sisäisen kellomme oikeaan rytmiin.

Kahvi vaikuttaa suotuisasti muistiin ja hermostoon

Kansainväliset tutkimukset toteavat, että kofeiini parantaa lähimuistia ja korjaa vanhusten muistitoimintojen häiriöitä.
Suomalaistutkimuksen mukaan 3-5 kupillista kahvia päivässä juoneilla eläkeikäisillä oli pienempi riski sairastua dementiaan kuin ikätovereillaan, jotka eivät nauti kahvia tai juovat sitä enemmän kuin 3-5 kuppia päivässä.
Kahvi myös vähentää Parkinsonin taudin oireita.

Kahvi vähentää 2-tyypin diabetesta

Kahvinjuonnin ja 2-tyypin diabeteksen välillä on käänteinen yhteys peräti kahdeksantoista väestötutkimuksen mukaan. Mitä enemmän juo kahvia, sitä vähemmän esiintyy diabetesta, nämä tutkimukset siis todistavat.
Tutkimukset eivät kykene osoittamaan, miksi kahvi diabetekselta suojelee. Kofeiini ei ole ratkaiseva ainesosa, sillä kofeiiniton kahvi antaa yhtä vahvan suojan kuin kofeiinillinenkin.

Kahvi suojaa maksaa

Säännöllisen kahvinjuonnin on tutkimuksissa todettu pienentävän maksakirroosin riskiä ja vähentävän maksasyövän riskiä.
Niitä yhdisteitä, jotka kahvissa maksaa suojelevat, ei vielä tunneta. Kofeiini ei ole tässäkään vaikuttava ainesosa, sillä muista juomista saatu kofeiini ei vaikuta maksasairauksiin.

Kahvin sisältämien diterpeenialkoholien ja fenoliyhdisteiden merkitystä tutkitaan.

Riippuvuus on suurkuluttajan riski

Runsas säännöllinen kofeiinin nauttiminen johtaa riippuvuuteen ja ylisuuret määrät aiheuttavat kofeiinimyrkytyksen.
Kofeiiniriippuvuudesta on kyse silloin, kun kofeiinin puute aiheuttaa vieroitusoireita: päänsärkyä, vetämättömyyttä, väsymystä ja alakuloista mielialaa. Toisille riippuvuutta aiheuttaa jo pari päivittäistä kahvikupillista, toiset tarvitsevat huomattavasti suuremman annoksen.

Kofeiinimyrkytyksen oireita alkaa osalle kahvittelijoista ilmaantua, kun kofeiinin päivittäinen saanti ylittää neljä milligrammaa painokiloa kohden. Aikuisella se merkitsee 300-400 milligrammaa kofeiinia. Kahvikupillisessa on 80-100 milligrammaa kofeiinia.

Myrkytyksen oireita ovat levottomuus, pahoinvointi, vapina, sydämentykytys, hermostuneisuus ja vaikeassa myrkytystilassa kouristukset.

Lähde: Duodecimin kahviartikkelit

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset