Hyppää sisältöön
Etusivu / Ruoka & Ravitsemus / Käsienpesu ja kananveri perulaislasten pelastus

Käsienpesu ja kananveri perulaislasten pelastus

Terveystieto on viety Perun Liman slummeihin paikallisten vapaaehtoisten voimin World Visionin avulla. Tavoitteena on, ettei köyhimpienkään lasten tarvitsisi kärsiä aikuisena lapsuuden aliravitsemuksesta.

Leena Filpus, Susa Junnola
Julkaistu 16.9.2015
Päivitetty 6.9.2018
– Suu auki, isän moottoripyörä tulee, Edelfina maanittelee Mateota syömään.

Yhdeltä kojulta lihaa, toiselta sipulia, papuja, kaalia, valkosipulia ja juureksia, hedelmäkauppiaalta mandariineja ja melonia. Sitten vielä ryynejä ja muita elintarvikkeita. Edelfina Gonzales rientää torikauppiaalta toiselle nuorimmaisensa Mateo kainalossaan. Tutut huutelevat, että filmitähti tulee, sillä köyhien asuinalueella Liman El Salvadorin esikaupungin markkinoilla eivät valokuvaajat yleensä seuraa ostostentekijöitä.

Edelfinan ei välttämättä tarvitsisi käydä ostoksilla päivittäin, sillä toisin kuin monella naapurilla, heidän kotonaan on jääkaappi. Kaksivuotiaan Mateon isoveli Angel, 7, pitää kuitenkin hakea iltapäivisin koulusta, joten torikäynti sujuu askareiden lomassa.

Toisin kuin tavallisena päivänä, tänään Edelfinan ei tarvitse kantaa ostoskasseja kotiin. Kilometrin matka jyrkkääkin jyrkempää muhkuraista tietä taittuu Perun World Visionin auton kyydissä. Tie mataa aaltopellistä, erilaisista jämärakennustarvikkeista ja tiilistä rakennettujen hökkeleiden keskellä. Näkymät Limaa ympäröiviltä vuorilta ovat huikeat.

Ylellinen jääkaappi

El Salvadorin alueella lähes 40 prosenttia alle viisivuotiaista kärsii anemiasta, lähes kymmenen prosenttia kroonisesta aliravitsemuksesta ja viidennes ripulitaudeista.

Edelfinan ja hänen maalarimiehensä Luis Angel Villanuevan kotona käy heti selväksi, että täällä asiat ovat mallillaan. Ulko-oven pielessä on tarra, joka kertoo perheen olevan mukana World Visionin toiminnassa. Edelfina on kouluttautunut terveysvapaaehtoiseksi, joka jakaa naapureilleen muun muassa tietoa terveellisestä ravinnosta ja hyvän hygienian käytänteistä.

Kodin seinällä on värikkäitä julisteita, joissa kerrataan, mistä ruoka-aineista koostuu terveellinen ruokavalio.

– Innostuin mukaan toimintaan viitisen vuotta sitten, kun syy Angelin ainaiseen väsymykseen selvisi. Meillä ei ollut aavistustakaan, että hän voisi kärsiä anemiasta ja olla alipainoinen. Kuten monella naapurillamme, meilläkään ei ollut tietoa siitä, minkälaista ruokaa meidän oikeastaan pitäisi syöttää lapsillemme. Muistan omasta lapsuudestani, ettei meillä ollut aina varaa kuin yhteen ateriaan päivässä. Nyt rahaa on enemmän, mutta emme välttämättä syö oikein, kotiäitinä ja satunnaisesti äitinsä kukkakioskilla työskentelevä Edelfina kertoo.

Rautatablettien ja tasapainoisen ruokavalion ansiosta Angelin anemia on vähitellen helpottanut ja hän kasvaa normaalisti. Kun Edelfina alkoi odottaa Mateoa, hän osasi olla tarkempi omastakin ruokavaliostaan.

– Vaikka Mateo syntyikin jo seitsemännellä kuulla, hänen tilanteensa on ollut isoveljeä parempi. Hän on saanut oikeanlaista ruokaa alusta alkaen. Mateollakin on alhainen hemoglobiini, joten esimerkiksi tänään syömme maksaa. Toinen paljon käytetty raudan lähde on kanan veri, josta saa edullisesti monenlaisia ruokia. Annan Mateolle myös runsaasti hedelmiä, jotta hän saisi riittävästi vitamiineja.

Ruoalla on oikeasti väliä

Perun World Visionin hanketyöntekijä, ravitsemustieteitä opiskellut Lucia Huamán on iloinen Edelfinan kaltaisista roolimalleista. Ravitsemus- ja hygieniakoulutus ovat tuottaneet tulosta.

– Lasten ravitsemus on parantunut huomattavasti El Salvadorin alueella. Nyt jo yli 90 prosenttia lapsista kehittyy fyysistä ikäänsä vastaavalle tasolle. Heillä on aiempaa useampia ruokailukertoja päivässä ja ravinto on kaloripitoisempaa ja ravitsevampaa. Ja vaikka alueella on edelleen ripulitauteja, jo yli 60 prosenttia lapsista saa siihen oikeanlaista hoitoa. Ennen vuonna 2006 alkaneita hankkeitamme luku oli vain kahdeksan prosenttia, Lucia Huamán sanoo.

Ripulitauteja on taltutettu korostamalla käsien pesemistä, parantamalla vesihuoltoa yhdessä alueen vesiosuuskuntien kanssa ja rakentamalla koteihin vessoja.

Aliravitsemus ja anemia ovat silti edelleen isoja ja merkittäviä terveysongelmia.

– Ruoan laadulla on oikeasti väliä, sillä jos lapsi ei saa ensimmäisten kahden elinvuoden aikana riittävästi ja oikeanlaista ravintoa, aivot eivät kehity ikää vastaavalle tasolle. Valitettavasti kehitystä ei täysin pysty kuromaan myöhemminkään kiinni, joten näillä lapsilla saattaa olla koulunkäyntiongelmia. Oppimisvaikeudet voivat johtaa aikuisena vaikeuksiin löytää kunnollista työtä. Silloin köyhyyden kehästä on vaikea ponnistaa pois, Lucia sanoo.

Lucian mukaan onkin tärkeää koettaa löytää apua tarvitsevat perheet mahdollisimman varhain. Siinä naapurusto auttaa toisiaan. Perheitä pyydetään tulemaan perhekeskuksiin, jossa vanhemmat valmistavat yhdessä ruokaa, lapset pääsevät leikkimään ja heille tehdään terveystarkastus.

Myös nuoret naiset, tulevat äidit, on tärkeä tavoittaa.

– Jos lapsi syntyy alipainoisena, hänen riskinsä sairastua aikuisena sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin tai kakkostyypin diabetekseen kasvaa. Lievälläkin lapsuuden aliravitsemustilalla voi olla isoja vaikutuksia. Tämä on yhteiskunnallisestikin tärkeä asia, ja sillä on vaikutusta koko maan kehitykselle ja jopa kansainväliselle kilpailukyvylle.

Suu auki isän moottoripyörälle

Mateon perheessä kasviksilla höystetty vihreä riisi ja kana maistuvat kaikille, samoin perulainen herkkuruoka ceviche, limellä raakakypsytetty kala. Tänään lounaaksi on kuitenkin tarjolla naudan maksaa, papumuhennosta ja limellä maustettua salaattia.

Äidin laittaessa ruokaa Mateo kiehnää ja kirmaa leikkiensä ja keittiön väliä niin kuin kaksivuotiaan tapana on. Välillä äiti suikkaa suukon pojalle ja antaa alkupalaksi mandariineja ja muita hedelmiä.

Kun ruokailun aika tulee, Mateo haarukoi muutaman kerran itse ruokaa näytöstyyliin. Sitten äidin pitää auttaa.

Keittiön pöydän ääressä nähdään täsmälleen samat, tutut kommervenkit, jotka jokainen suomalaislapsikin osaa. Nyt ei lennätetä lentokonetta, eikä lasketa rattikelkalla. Alkaa jännitysnäytelmä isän moottoripyörä.

Edelfina-äiti tarjoaa haarukka ojossa ruokaa ja pyytää Mateoa avaamaan äkkiä suunsa, jotta isän moottoripyörä pääsisi perille. Ainakin muutama haarukallinen menee sutjakkaasti suuhun asti. Mateo avaa nauraen suunsa ammolleen valkoiset hampaat vilkkuen.

Mateo on liian pieni kertoakseen, mitä hän haluaa tehdä isona, mutta isoveli haaveilee lääkärin työstä oman, mukavan lääkärinsä innoittamana.

– Olen todella kiitollinen World Visionin tekemästä työstä alueellamme. Se on antanut meille toivoa siitä, että lastemme tulevaisuus on valoisa. Itse haaveilen siitä, että voisin hankkia hyvän ompelukoneen ja alkaa ommella vaatteita, Edelfina Gonzales sanoo.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi