Kylmyys kohottaa verenpainetta

Talvilääkityksestä voi olla apua verenpaineeseen.

Irma Heiskanen-Haarala
Julkaistu 12.11.2014

Kun suomalainen astuu talvisäässä kotiovesta ulos, systolinen verenpaine pomppaa monta elohopeamillimetriä ylöspäin. Talviaikaan verenpainetaso on muutenkin korkeampi kuin kesällä. Kohonnutta verenpainetta sairastava voi hyötyä vuodenaikaan sidotusta lääkityksestä.

Kylmää ei kannata pelätä, mutta siihen on viisasta varautua.

Ympäristöterveyden dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopistosta viittaa niin sanottuihin lumenluontikuolemiin. Jos verisuonisairautta poteva tekee kuormittavaa työtä kylmässä ympäristössä, sairaus­kohtauksen riski kasvaa.

Kylmäaltistus lisää sydämen työmäärää. Kylmässä sydämen hapentarve on suuri ja hapensaanti tavallista vaikeampaa, etenkin jos kylmäaltistukseen yhdistyy liikunta, joka sekin lisää hapenkulutusta.

Sepelvaltimotautia sairastaville tulee kylmässä herkästi rintakipuoireita, jos sydän ei saa riittävästi happea. Iskeeminen kynnys tulee vastaan aikaisemmin kuin lämpimässä.

– Maailmanlaajuiset tutkimukset ovat osoittaneet, että sydänkohtaukset, aivoverenvuodot, aortan repeämät ja aivovaltimotukokset lisääntyvät talviaikaan huomattavasti, Ikäheimo kertoo.

Pakkanen ja pyry taakka sydämelle

Norjalaistutkimuksen mukaan kymmenessä pakkasasteessa tuli 47 prosenttia enemmän sydänkohtauksia kuin kahdenkymmenen lämpöasteen lämpötilassa. Kova lumipyry lisäsi yli 65-vuotiaitten sydänkohtauksia.

Suomessa kuolleisuus on alhaisin kahdessatoista lämpöasteessa. Kylmän vaikutukset sydänterveyteen ovat monin verroin hellettä haitallisemmat.

Kehon ensimmäinen reaktio kylmään on ihon pintaverisuonten supistuminen.

– Tarkoitus on estää lämmön hukkautuminen ihmisestä ympäristöön. Verisuonten supistumisen seurauksena verenpaine nousee akuutisti ja huomattavasti: systolinen voi nousta jopa 20 elohopeamillimetriä jo ihan siinä, kun astuu ulos ovesta.

– Jo kasvojen jäähtyminen heijastuu sydämen sähköiseen toimintaan. Se liittyy ilmeisesti autonomisen hermoston aktivoitumiseen, Ikäheimo sanoo.

Kokeellisessa tutkimuksessa, johon osallistui keski-ikäisiä oululaismiehiä, jotka eivät käyttäneet verenpainelääkkeitä, aortan verenpaine kohosi 20–30 elohopeamillimetriä jo pelkästään kasvojen altis­tuessa kylmälle.

Pohjoisen ihminen 
varautuu kylmään

Ensimmäiset pakkaset puraisevat kipakasti, mutta kylmään tottuu pian. Stressivasteet vaimenevat, kun elimistö ymmärtää, ettei kylmyys ole hengenvaarallista.

Pohjoiset kansat ovat ymmärrettävästi sopeutuneet kylmään paremmin kuin eteläiset. Ikäheimon mukaan sopeutuminen tulee käyttäytymisen kautta; osaamme pukeutua ja valmistautua kylmään, ja meillä on asunnoissa tehokas lämmitys.

Vielä ei tiedetä, kannattaako ihmisen siedättää itseään kylmille tai kuumille olosuhteille. Toistuvien kylmälle altistumisten terveyshyötyjä ei tunneta.

Kylmässä viimassa, paukkupakkasilla tai säähän nähden liian keveissä vaatteissa ihon tai kehon syvempienkien osien lämpötila laskee. Se käynnistää kehon lämmöntuotannon ja tuntuu paleluna; lihakset värisevät tahdosta riippumatta ja tuottavat lämpöä 3–5 kertaa enemmän kuin perusaineenvaihduntatilassa.

Koko kehon jäähtyminen, hypotermia, on harvinaista pohjoisen ihmisten arkielämässä.

Kylmän siedossa suurta vaihtelua

Ihmisten välillä on suurta yksilöllistä vaihtelua kylmän siedossa. Naisten jäähtymisherkkyys on yleensä suurempi kuin miesten ja tuhdissa kunnossa olevat hukkaavat lämpöä vähemmän kuin hoikat, sillä ihonalainen rasva on lämpöeriste.

Vanhoille on kylmistä oloista enemmän haittaa kuin nuorille. Ikääntyessä lämmönsäätelyjärjestelmä heikkenee, kylmää ei aisti yhtä herkästi kuin nuorena, ja lisäksi lihakset surkastuvat ja verisuonisto jäykistyy.

Hyvä fyysinen kunto auttaa lihaksia tuottamaan lämpöä, ja kylmään sopeutuneet ihmiset pärjäävät kylmissä oloissa paremmin kuin kylmään tottumattomat.

Oireet pahenevat talvella

Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa tutkitaan kylmän vaikutuksia ihmisiin, joilla on pitkäaikaissairaus.

FINRISKI 2002 -aineistoon perustuvassa laajassa kyselytutkimuksessa selvisi, että kohonnutta verenpainetta sairastavilla on talviaikaan muita enemmän hengenahdistusta, yskää, hengityksen vinkumista, limaneritystä, rintakipuja ja rytmihäiriöitä.

Eniten kylmään liittyviä sydän- ja hengitystieoireita on henkilöillä, joilla on kohonneen verenpaineen lisäksi jokin muu sydän- ja verisuonisairaus.

– Aiemmassa kokeellisessa oululaistutkimuksessa havaittiin, että verenpaine­lääkitys ei estä verenpaineen kohoa­mista kylmässä, mutta pitää sen usein tasolla, joka on lähellä suositusta, Ikäheimo kertoo.

Seuraavaksi ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus tutkii yhdessä Oulun yliopiston sydänlääkäreiden, fysiologien ja liikuntalääketieteen asiantuntijoiden kanssa, millaisia fysiologisia reaktioita pitkäaikaissairaille tulee kylmässä ympäristössä.

Turvallisesti liikkeelle 
kylmissä oloissa

Koska sydänpotilaille suositellaan säännöllistä kestävyysliikuntaa, on tärkeää tietää, miten sitä voi turvallisesti harrastaa myös kylmissä oloissa.

Liikkumista ei tarvitse välttää, kunhan suojautuu järkevästi, liikkuu oman voinnin ja kunnon mukaan ja kuuntelee oireitaan.

Ikäheimo painottaa, että kohonnutta verenpainetta sairastavat tarvitsevat yksilöllistä ohjausta, jotta oppivat tuntemaan oman kehon signaalit haitallisesta jäähtymisestä, suojautumaan kylmältä tarkoituksenmukaisesti ja liikkumaan turvallisesti ja terveellisesti. Yksi turvallisuustekijä voi olla lääkityksen säätäminen talvikauteen sopivaksi.

Lähde:

Ikäheimo TM, Lehtinen T, Antikainen R, Jokelainen J, Näyhä S, Hassi J, Keinänen-Kiukaanniemi S, Laatikainen T, Jousilahti P, Jaakkola JJ. Cold-related cardiorespiratory symptoms among subjects with and without hypertension: the National FINRISK Study 2002. Eur J Public Health. 2013 Jun 22. [Epub ahead of print]

Lue seuraavaksi