Hyppää sisältöön

Olen 58-vuotias nainen. Olen käyttänyt Cardacea 4½ vuotta verenpainetautiin. Annosta on pikku hiljaa nostettu 10 mg:aan ja lisätty mukaan puolikas Hydrex Semi. Tämä yhdistelmä on ollut käytössä noin kaksi vuotta. Olen ottanut lääkkeet aamulla klo 9 ja ne ovat sopineet hyvin. Kuitenkin aamuverenpaine on ollut koholla (mitattuna ennen klo 9) keskimäärin 150/95. Marraskuun alussa lääkäri ehdotti että voisin ottaa lääkkeet työaamuina aikaisemmin esim. klo 7 ja viikonloppuisin entiseen tapaan klo 9 (koska nousen ylös myöhemmin). Näin teinkin mutta joulukuun alussa sain sitten rytmihäiriökohtauksen nukkumaan mennessäni. Rytmihäiriö kesti useita minuutteja, ensin hidaslyöntisyyttä ja tuntui että sydän tulee ulos rinnasta, sen jälkeen alkoi kamala läpätys. Pelästyin valtavasti. Tilasimme ambulanssin ja he ottivat sydänfilmin missä näkyi rytmihäiriötä mutta ei muuta ”vakavampaa”. Tämän tapahtuman jälkeen minulla on ollut toistuvaa epämääräistä rintakipua sekä ylävatsakipua mikä säteilee yläselkään. Kävin lääkärissä ja minulta otettiin sydänfilmi mikä oli normaali. Minulla on tällä hetkellä välillä rytmihäiriöitä, varsinkin nukkumaan mennessä tuntuu välillä että sydän tulee rinnasta ulos. Aikaisemmin minulla ei ole ollut rytmihäiriöitä kuin satunnainen ”muljahdus”. Voisiko rytmihäiriöt johtua verenpainelääkkeiden muutetusta aikataulusta (arkisin klo 7, viikonloppuisin klo 9)? Verenpaine on nyt ollut alhaisempi aamuisin. Tuntuu kuitenkin etten ole aivan kunnossa, suorituskyky on jotenkin heikentynyt. Harrastan liikuntaa ja ulkoilen koiran kanssa, ylipainoa ei ole eikä muuta lääkitystä.

29/12/2015

Huolestunut

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 30.12.2015
Päivitetty 4.6.2018

Ei vika varmastikaan ole lääkkeiden ottoajankohdassa. Lääkeyhdistelmäkin on aivan kelpo, mutta on syytä varmistaa, onko se riittävä, vai tarvitaanko mukaan vielä kolmas lääke. Verenpaineen vallitseva taso tulee siis selvittää, joko ohjeiden mukaisella neljän vuorokauden omamittaussarjalla (tavoite alle 135/85 mmHg:n keskiarvo) tai verenpaineen vuorokausirekisteröinnillä, jos sellainen on käytettävissä.

Rytmihäiriöt vaativat lisäselvitystä. Tärkeä tieto olisi, oliko ”kamala läpätys” vielä käynnissä ambulanssin rekisteröidessä EKG:ta vai oliko se jo ehtinyt mennä ohi, jolloin näkyvissä oli ehkä enää vain lisälyöntejä. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (holter) saattaa valaista asiaa, varsinkin jos voimakaammat tuntemukset ilmenevät päivittäin. Vaihtoehtona on ehtiä rekisteröidä EKG näiden tuntemusten aikana eikä vasta jälkikäteen. Joissain paikoissa on käytettävissä myös oire-EKG-laitteita, joilla voi omatoimisesti rekisteröidä rytmi-EKG:n tutkittavien oireiden aikana.

Rinta- ja ylävatsakivut, etenkin yhdistyneenä muutenkin heikentyneeseen suorituskykyyn, panevat harkitsemaan kliinisen rasituskokeen tarpeellisuutta.

30/12/2015

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset