Olin kolme viikkoa sitten sydämen varjoainekuvauksessa, jossa löydöksenä oli kaksi kohtalaisen paljon ahtautunutta sepelvaltimoa.
Molempiin ahtaumiin asennettiin stentti. Sain kuulla, että minulla oli ollut sydäninfarkti ja sepelvaltimot ovat ahtautuneet.
Haluaisinkin tietää, miten voin nyt pallolaajennuksen jälkeen harrastaa liikuntaa. Entä infarktin jälkeen? Kuinka reippaasti voin liikkua? Pitääkö minun rajoittaa liikkumistani ? Olen ollut aina aktiivinen liikkuja ja haluaisin pitää kunnostani huolta edelleen.
19/09/2023
Marko
Vastaus
Pallolaajennuksen jälkeen liikunta ja arjen askareet on hyvä aloittaa maltillisesti. Valtimopistoskohdan on annettava parantua rauhassa. Siksi tulee välttää raskaita ponnisteluja ja kotitöitä, kuten raskaiden taakkojen nostoja, juoksemista ja pistoskohdan voimakasta venyttelyä noin viikon ajan. Tavanomaisiin päivittäisiin toimintoihin, kuten arkiaskareisiin voi palata 1-2 vuorokauden kuluttua pallolaajennuksesta. Kävelylle voi lähteä heti. Ensimmäisten viikkojen aikana rasitus saa tuntua hieman rasittavalta eli kevyesti hengästyminen on sallittua.
Jo kahden viikon kuluttua voi palata tuttujen liikuntaharrastuksien pariin. Jos ei ole liikuntaharrastusta, kannattaa kokeilla rohkeasti eri liikuntamuotoja ja löytää itselle mieluinen. Pallolaajennuksessa on mahdollisesti asennettu metalliverkko eli stentti pitämään valtimon seinämä laajana. Tämä verkko ei irtoa liikunnassa.
Liikunnan sopiva teho määräytyy sepelvaltimotautia sairastavalla omien tuntemuksien perusteella. Liikkuessa saa ja on hyväkin hengästyä. Liikunta on teholtaan sopivaa, kun se on oireetonta, ei uuvuta ja olo on jälkeenpäin virkistynyt. On tärkeää, että oppii tunnistamaan hengästymisen ja hengenahdistuksen eron. Hengästyminen kuuluu liikuntaan ja on sitä voimakkaampaa mitä rasittavampaa liikunta on. Hengenahdistus tuntuu ahdistavalta eikä helpota levossa. Omaa kehoa kuunnellen oppii liikkumaan turvallisesti ja samalla tehokkaasti. Normaalista poikkeava väsymys tai uupumus saattaa olla merkki liian suuresta rasituksesta.
Lääkkeet mahdollistavat liikunnan harrastamisen lievittämällä oireita tehostaen sydänlihaksen hapensaantia ja parantamalla rasituksen sietoa. Rasituksessa ilmenevä rintakipu, hengenahdistus, ylävatsakipu ja huono olo ovat tyypillisiä sepelvaltimotaudin oireita. Jos oireet ilmenevät esimerkiksi ylämäkeä kävellessä, kevennä vauhtia, levähdä ja ota tarvittaessa pikanitro oireisiin. Jos oireet eivät helpota nopeasti levosta ja pikanitrosta huolimatta, hakeudu hoitoon.
Jos taustalla on sairastettu sydäninfarkti, arki kotona on hyvä aloittaa kevyillä kotitöillä ja kevyesti liikkuen. Kävelylle voi lähteä heti. Aluksi riittää 10–15 minuutin kävely useamman kerran päivässä. Kannattaa muistaa, että oireet, kuten rintakipu ja hengenahdistus, eivät kuulu liikuntaan. Liikunnan aikana ja sen jälkeen tulee olla hyvä olo. Vähitellen liikunnan pitäisi tuntua selvästi helpommalta kuin kotiutuessa sairaalasta.
Päivittäistä liikuntaa on hyvä lisätä sitä mukaan, kun toipuminen edistyy ja kunto kohenee. Liikunnan avulla oppii tuntemaan oman voinnin ja saa tietoa toipumisen edistymisestä. Kun liikunta tuntuu helpolta ja kevyeltä eikä oireita ilmene, liikuntakertojen määrää voi lisätä, sitten pidentää aikaa ja lopuksi lisätä vauhtia. Liikkuessa saa ja on hyväkin hengästyä. Liikunta on teholtaan sopivaa, kun se on oireetonta, ei uuvuta ja olo on jälkeenpäin virkistynyt. Kunnon kasvaessa onkin hyvä pidentää liikunnan kestoa vähitellen 30-60 minuuttiin päivässä.