Minulle (49 v.) on tehty 2 kuukautta sitten pallolaajennus sydäninfarktin takia. Sydämeen ei tullut arpeutumaa vain vasen puoli vähän laiskistui. Sairaslomaa 1 kk. Lääkkeet ovat primaspal, plavex ja losatrix comp.
Sairaalassa kaikki sujui hyvin ja myös kotona ensimmäiset viikot. Nyt ongelmaksi on tullut jalkapohjien kipeytyminen ja koko kehon maitohapoille meno rasituksessa. Olen myös yltäpäältä mustelimilla jaloista ja käsistä. Olen kotiutuksesta lähtien liikkunut ensin maltillisesti niin kuin neuvottiin ja nyttemmin lisännyt liikkumista. Liikkuminen ei kuitenkaan tuota iloa koska lihakset väsyvät ja menevät hapoille todella nopeasti. Aamut ovat todella hankalia ja keholla menee pitkän aikaa ikään kuin herätä tähän päivään.
Verikokeet olivat kaikki tk:n lääkärin mukaan kunnossa. Kerroin hänelle näistä lihaskivuista, niin kehotti puhelimessa vain kestämään ja elämään niitten kanssa. Eihän tässä muukaan auta ilmeisesti mutta ongelmana on se, että pää ei kestä ja alkaa ahdistmaan. Aiheuttaako lääkitys tämän lihaskipuisuuden vai mistä ne johtuvat?
Minun jatkohoitoni on terveyskeskuksessa ja ensimmäisen puhelun jälkeen kyllä tuntuu, että olen melkolailla yksin tämän asian kanssa. Menisin mielelläni esim sopeutumisvalmennukseen mutta sellaista ei ole minulle kukaan tarjonnut. Keneltä pyydän sitä B-lausuntoa kun hoitavaa lääkäriä ei käytännössä ole.
Kiitos etukäteen vastauksesta
04/06/2016
Miron
Vastaus
Lisääntynyt mustelmataipumus johtuu veren hyytymistä estävistä lääkkeistä (asetyylisalisyylihappo, Primaspan ja klopidogreeli, Plavix). Siitä ei yleensä ole muuta kuin kosmeettista haittaa. Positiivisena voi ottaa sen, että lääkitys tehoaa. Sen tehtävähän on estää hengenvaarallinen tukos erityisesti pallolaajennetussa kohdassa ja pitkällä aikavälillä muissakin suonissa. Jos ilmenee vakavampia verenvuotoja, kuten merkittävää suolistovuotoa (verioksennuksia tai tervanvärisiä ulosteita), joka johtaa anemisoitumiseen, tilanne on arvioitava erikseen.
Olikohan lääkityslista täydellinen? Sydäninfarktin jälkeen annetaan yleensä beetasalpaajaa, joka saattaisi hyvin olla lihasten ”hapoille menon” taustalla. Beetasalpaajasta ei mielellään luopuisi ainakaan infarktin jälkeisen ensimmäisen vuoden aikana, mutta sopivasta annoksesta voi keskustella lääkärin kanssa.
Infarktin jälkeen hoitoon kuuluu myös kolesterolilääke (statiini), joka osalle ihmisistä aiheuttaa lihaskipuja. Jos oireet ovat tähän sopivia, valmisteen tai annoksen vaihtamisesta voi olla apua.
Sydänkuntoutuksesta on tietoa linkitetyssä artikkelissa. Kuntoutusjakso näyttäisi kysyjälle erityisen tarpeelliselta. B-lausuntoa voi pyytää terveyskeskuksesta. Siellä, ainakin periaatteessa, on aina ”hoitava lääkäri”, vaikka hän ei olisikaan aina sama henkilö, mikä tietenkään ei ole toivottavaa.
06/06/2016
Mikko Syvänne