Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Lääkehoito / Statiinit, varhainen repolarisaatio

Hei! Minulla on kaksi kysymystä. Statiinin hyödyt/haitat sekä varhainen repolarisaatio ja concerta lääkitys. Haluaisin tietää statiinihoidosta ja sen hyödyistä. Olen viimeaikoina lukenut useita tutkimustuloksia statiiinin haitoista. Olen 45 v normaalipainoinen nainen ja sairastanut 1. tyypin diabetesta 34 vuotta. Komplikaatioina minulla on retinopatia ja neuropatia. Elän terveellisesti, liikun enkä tupakoi. Stressiä minulla kyllä on. Komplikaatioina minulla on retino- ja neuropatia. Silmänpohjat on laaseroitu ja lasiaiset leikattu -90 luvulla molemmista silmistä. Kaihi ja jälkikaihi joitakin vuosia sitten molemmista silmistä. Olen kärsinyt korkeasta verenpaineesta pitkään. Olen syönyt n. 10v. 5mg Ramiprila. Ramipril menee edelleen lähinnä munuaisten turvaksi stressisä nouseville verenpaineille. Verenpaineeni ovat olleet hyviä ja kotona mitattuna jopa matalia. Kolesteroliarvoni ovat aina olleet loistavat, mutta diabeteslääkärini suositteli minulle ennaltaehkäisevästi 20mg Simvastatineä koska röntgenin sivulöydöksenä minulta löytyi verisuonten kalkkeumaa. Simvastatineä olen syönyt kymmenisen vuotta. Kolesterolitasoni eivät ole muuttuneet, mutta ne ovat aina olleet loistavat. Onko tämä simvastatine tarpeellinen ja antasko se huomattavaa suojaa sydän- ja verisuonitautien varalle diabeteksen näkökulmasta, vaikka kolesterolitaso on hyvä? Olen lukenut statiinien jopa aiheuttavan sydänkohtauksia. Ainoa haitta lääkkeestä on lihasheikkous ja -jäykkyys. Lihasheikkoutta on tutkittu neurologian pklla, mutta mitään oiretta selittävät ei ole löytynyt. kyseessä ei ole mikään lihassairaus. Neuropatiani ei ole sen tasoista, että se moista aiheuttaisi. Toki syy voi olla jokin muukin kuin statiini. Kärsin poikkeuksellisen voimakkaasta väsymyksestäkin jolle ei ole löydetty syytä. Voiisiko väsymys olla sudänpetäistä.
Minulla on vasta diagnosoitu ADHD ja lääkkeeksi ajateltu Concertaa jota jonkin aikas söin ’tavalliselle’ hoitosnnokselle 54mg vuorokaudessa. Tästä annokset ei ollut hyötyä jos ei haittaakaan. Nyt lääke on katkolla, mutta tarkoitus olisi jatkaa sitä ja kokeilla isompaa annosta. HbA1c arvoni on vuosia ollut 6.5 – 7 ja vähän liian tiukka. Minulla on taipumus hypoihin ja niitä seuraaviin korkeisiin sokereihin. EKG minulta otetaan vuosittain ja se on aina ollut ’kunnossa’ Nyt huomasin eräässä v09 meilahden päivystyksessä otetusta tekstistä, että siinä oli :’ sinusrytmi frekvenssillä 102/min, varhaisen repolisaation kuva, ei kuitenkaan ST-tason muutoksia, oikean puolen kuormituksen merkkejä on. Vertailu EKG ei ole vielä käytettävissä. Ei myöskään digi-EKG’. Mitä tämä tarkoittaa ja unohdettiinko vertailu EKG tehdä? Olin tuolloin kipeä ja CRP oli  228. Olin syönyt jo muutaman päivän antibioottia. Voiko infektio aiheutttas poikkeaman EKGssä? Miksi näitä ei ole näkynyt tai ainakasn minulle kerrottu muissa EKG tutkimuksissa? Ei tätäkään kukaan maininnut, vaan luin sen teksteistä. Kuinka paljon tämä lyhyt EKG oikeasti kertoo sydämen toiminnasta ja kunnosta? Olen lukenut varhaisen repolarisaation olevan vaarallinen tietyissä tapauksissa. Mistä tiedän onko minulla tälläinen? Suvussani on verenpainetautia ja tietääkseni ainoastaan isän isä on kuollut nuorena sydänkohtaukseen. Äidin puolella on ollut useita aivoinfarkteja. Uskallanko aloittaa Concerta lääkitystä tällaisilla sydänrasituksilla, voinko huoletta jatkaa statiinilääkitystä ja pitäisikö minun pyytää diabeteslääkäriltäni lähete kardiologille?

17/12/2016

Heartbeat

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 19.12.2016
Päivitetty 4.6.2018

Nykykäsityksen mukaan statiineilla ei hoideta kolesterolia, vaan vähennetään sydäninfarktin, aivoinfarktin ja muiden vakavien valtimosairauksien riskiä henkilöillä, joilla riski on suurentunut. Tämä siitä huolimatta, että kolesteroliarvojen pienenemistä pidetään yleisesti tärkeimpänä ellei ainoana riskin pienenemisen välittävänä tekijänä. Riski pienenee tavanomaisella statiiniannoksella neljänneksen riippumatta kolesterolin lähtöarvosta. Väitteille riskin suurenemisesta ei ole mitään asiallisia perusteita. Eurooppalaisissa ja suomalaisissa hoito-ohjeissa annetaan hoitoa ja sen tehokkuutta ohjaamaan viitteelliset LDL-kolesterolin tavoitearvot. Pitkään tyypin 1 diabetesta sairastanut, jolla jo on merkittäviä lisäsairauksia (silmänpohja- ja hermoratamuutokset) ja kuvissa näkyviä suonikalkkeumia, on suurimmassa riskikategoriassa, jossa LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 1,8 mmol/l. Lisääntyvä tutkimustieto viittaa siihen, että vielä alhaisemmista arvoista on lisähyötyä, jos ne saavutetaan hyväksyttävillä menetelmillä, joita nykytiedon mukaan ovat terveelliset elintavat, statiinit ja tarvittaessa niiden ohella etsetimibi. Kalliit PCSK9-vasta-aineet, joilla ei Suomessa vielä ole sairausvakuutuksen korvattavuutta, liittynevät näiden hyödyllisten keinojen joukkoon, mutta tästä on tulossa lisätietoa ensi vuonna. Statiinien haittoina saattaa ilmetä lihaskipuja, mutta kuten kysyjäkin toteaa, lihasvaivat voivat johtua muustakin kuin lääkityksestä. Ei kuitenkaan olisi haittaa vaihtaa simvastatiini uudempaan statiiniin, joko atorva- tai rosuvastatiiniin, joiden siedettävyyskin saattaa yksilöllisin perustein olla parempi.

”Varhainen repolarisaatio” on EKG-muutos, jota on aikaisemmin pidetty vaarattomana ja lähinnä riesana siksi, että se muistuttaa harhaanjohtavasti eräisiin sydänsairauksiin liittyviä muutoksia. Nyttemmin on havaittu, että tietyt (eivät kaikki) varhaisen repolarisaation muodot ovat tilastollisessa yhteydessä suurentuneeseen sydänsairauden riskiin. Kysyjän kohdallahan kyse on yhteen EKG-nauhaan perustuvasta yhden lääkärin pohdinnasta. En juuri antaisi sille painoa, kun yleisesti hänen EKG:taan on kuitenkin pidetty normaalina. Varma kannanotto vaatisi tietysti noiden nauhojen näkemistä. Kysyjän sairastumisriskiä ajatellen edellisessä kappaleessa esitetyt näkökohdat ovat joka tapauksessa monin verroin painavampia kuin tulkinnanvaraiset lepo-EKG:n muutokset.

Concerta-lääkkeen osalta olen kirjatiedon varassa. Sen mukaan tämä lääke saattaa tihentää sykettä ja nostaa verenpainetta, mikä voi olla haitaksi sydänsairauksissa ja ehkä tuoda piilevän sydänsairauden esiin. Jälkimmäinen näkökohta ei kysyjän kohdalla ole aivan olankohautuksella sivuutettava. Liitän alle pari kohtaa Concertan valmisteyhteenvedosta. Viime kädessä tietysti hoitava lääkäri yhdessä potilaan kanssa punnitsee lääkehoidon hyödyt sekä riskit ja haitat.

”Aikuiset. Jos nuorena alkaneet oireet jatkuvat vielä aikuisiässä ja hoidosta on todettu selkeää hyötyä, hoidon jatkaminen aikuisiässä saattaa olla tarkoituksenmukaista. Concerta-hoidon aloittaminen aikuisille ei sen sijaan ole asianmukaista…”

”Vasta-aiheet

Sydän- ja verisuonitaudit, kuten vaikea verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, ahtauttava valtimosairaus, rasitusrintakipu, vaikea hemodynaaminen synnynnäinen sydänvika, sydänlihassairaus, sydäninfarkti, mahdollisesti henkeä uhkaavat sydämen rytmihäiriöt ja ionikanavien toimintahäiriöstä johtuvat sairaudet.”

”Sydän- ja verisuonitaudit
Kun potilaalle harkitaan stimulanttihoitoa, pitää selvittää tarkasti hänellä mahdollisesti aiemmin todetut sydänsairaudet (mukaan lukien mahdolliset suvussa esiintyneet äkilliset sydänkuolemat, selittämättömät kuolemantapaukset tai malignit rytmihäiriöt) ja potilaalle tehdään lääkärintarkastus mahdollisen sydänsairauden toteamiseksi ja tarvittaessa sydäntautilääkärin lisätutkimuksia, jos alustavat löydökset viittaavat aiemmin sairastettuun tai nyt todettavaan tällaisen sairauden mahdollisuuteen. Jos potilaalla metyylifenidaattihoidon aikana ilmenee sydänsairauteen viittaavia oireita, kuten sydämentykytystä, rasitusrintakipua, selittämätöntä pyörtyilyä, hengenahdistusta tai muita oireita, hänet pitää välittömästi ohjata sydäntautilääkärin tutkittavaksi.
— Terveydellisten komplikaatioiden mahdollisuutta ei kliinisissä tutkimuksissa havaittujen vaikutusten perusteella voida sulkea pois etenkään silloin, kun lapsena/nuorena aloitettua hoitoa jatketaan aikuisiässä. Varovaisuutta on noudatettava, kun hoidetaan potilasta, jonka perussairaus voi pahentua verenpaineen tai sydämen syketiheyden kohoamisesta johtuen. Ks. kohdasta Vasta-aiheet sairaudet, joissa metyylifenidaattihoito on vasta-aiheista.”

19/12/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi