Onko svt-taipuvaisella ihmisellä herkästi tiedostamatonkin henkinen paine tuomassa takycardiakohtauksen? Vaatiiko kohtaus palautuakseen levon? Jos on kävelyllä, olisiko saatava istuskella eikä jatkaa menoa kuin että ”kyllä se siitä menee kohta ohi”. Onko totta, että noihin tilanteisiin olisi tarvittavana jotain lääkettä, Propral, beetasalpaajat tms?
12/05/2015
Lt
Vastaus
Ensin on kysyttävä, onko diagnoosi oikea. Supraventrikulaarinen takykardia (SVT) voidaan suhteellisen luotettavasti tunnistaa tyypillisistä piirteistä (äkillinen alku ja loppu, pulssi säännöllinen, yleensä 160–180/min). Varmuus saadaan rytmihäiriön aikaisesta EKG-rekisteröinnistä. Kaikki tykytykset eivät ole SVT:tä.
Monet todellisesta SVT:stä kärsivät saavat kohtauksen loppumaan toimenpiteillä, jotka lisäävät parasympaattisen (vagaalisen) hermoston aktiivisuutta. Tunnetuin on Valsalvan toimenpide, jossa keuhkot vedetään täyteen ilmaa ja puhalletaan voimakkaasti ponnistaen ulospäin ilman että ilma kulkee. Tällöin rytmihäiriö loppuu, jos on loppuakseen, kuin katkaisimesta kääntämällä. Muunlaiset tykytykset saattavat liukuvasti hetkeksi hidastua. Pelkkä lepo ei SVT:hen yleensä auta, vaikka voihan kohtaus joskus mennä ohi omia aikojaankin.
Beetasalpaajat (mm. Propral) tai muut itselääkinnät eivät yleensä tehoa SVT-kohtaukseen. Jos kohtaus ei kotikonstein mene ohi, tarvitaan päivystyksessä annettava lääkeruiske suoneen tai lyhyessä nukutuksessa tehtävä sähköinen rytminsiirto. Muunlaisiin tykytyksiin beetasalpaajat saattavat tehota, jos hoitoa tarvitaan.
SVT-kohtaus käynnistyy yleensä lisälyönnistä. Henkinen paine voi lisätä lisälyöntien määrää, jolloin kohtauksen todennäköisyys kasvaa.
14/05/2015
Mikko Syvänne