Siirry sisältöön

Minulla olisi joukko kysymyksiä useista eri oireista, jotka liittyvät, tai sittene eivät, toisiinsa. Eli lähinnä ensimmäinen kysymys on se, että voivatko kohta kuvailemani hengitysoireet liittyä syke/sydän-oireisiin? Ja että mihin syke/sydän-oireeni viittaisivat? Olen 26-vuotias perusterve, joskin ylipainoinen, mutta mielestäni hyväkuntoinen nainen. Veriarvot (rasvat, perusverenkuva, suolat, kilpirauhaskokeet jne.) ovat olleet kaikki normaaleja. Ainoa on hemoglobiini, joka on minulla aina ollut korkea ja keikkuu nytkin ylärajoilla. Verenpaine tuntuu vaihtelevan aika paljonkin päivästä riippuen. Paineet vaihtelevat useimmiten 96/68 ja 125/87 välillä.

Minulla on siis nyt yli puoli vuotta ollut limaa kurkussa, jota en useimmiten saa yskittyä pois. Sen lisäksi samanaikaisesti on ollut kuivaa yskää jatkuvana ja paineen tunnetta rinnassa (välillä hengittäminen tuntuu raskaalta) ja jatkuva kuristava tunne kaulalla/kurkussa. PEF-tulokseni olivat huonot, mutta astmaa ei voitu sillä diagnosoida. Hengenahdistus ei pahene rasituksessa eikä mielestäni vaikuta suorituskykyyn. Usein päivisin ja iltaisin sekä tietynlaisessa rasituksessa (kun kaula on jännittyneenä esim. kylkilankussa) tulee usein hengen “kohinaa”. Ei niinkään vinkumista, vaan sellainen kohahdus uloshengityksen loppuvaiheessa. Oma arvioni on, että kohahdus syntyy kurkussa. Kerran yskäisy yleensä auttaa heti, mutta raskaan hengityksen tunne palaa pian.

Toiset oireeni liittyvät sykkeenvaihteluun liikunnan aikana. Olen huomannut, että varsinkin liikunnan alkuvaiheessa sykevaihtelu voi olla suurta, vaikka esimerkiksi kävelyvauhti pysyy jokseenkin samana. Syke voi vaihdella nopeastikin 140 ja 60 välillä, kunnes se useimmiten tasoittuu ns. normaaliin kävelysykkeeseen. Tämän lisäksi olen kokenut nyt alle kahden vuoden aikana neljä kertaa lähes pyörtymiseen johtaneen sykkeen alenemisen heti liikunnan jälkeen tai sen aikana. Kaksi ensimmäistä kertaa tapahtuivat jo pidemmän aikaa sitten; toinen vaellusreissulla rappuja noustessa tunturille, toinen lyhyen, mutta rankan pyöräilyreissun päätteeksi. Kolmas ja neljäs kerta ovat sattuneet viikon sisällä toisistaan ja aika hiljattain. Molemmat ovat tulleet heti tai lähes heti rankan liikuntasuorituksen jälkeen. Erona kahteen ensimmäiseen oli se, että minulla sattui olemaan sykemittari mukana, josta ensimmäistä kertaa “näin”, mitä tällaisen “kohtauksen” aikana tapahtuu. Aiemmin olin lähinnä vain ajatellut, että otinpa aivan liian raskaasti, mutta nyt sykemittaria käytettyäni tajusin, että tunne johtuu todennäköisesti äkillisestä sykkeenlaskusta. Jokainen tapaus on muutoin oireistoltaan ollut täysin samanlainen; alkaa huimata rajusti, korvissa kohisee, näkökenttä kapenee ja tuntuu, että tajunta hämärtyy ja pyörtyminen on lähellä. Myös kylmäähikeä on. Sykemittarin mukaan syke laskee todella nopeasti heti liikunnan jälleen, esim alle minuutissa, 170->50-60.

Esim. nyt toiseksi viimeisellä kerralla sykkeen tasautuminen kesti noin 5 minuuttia. Ennen kuin syke asettuu ns. oikeisiin lukemiin, jossa sen pitäisi heti rankan liikunnan jälkeen olla kävellessä, minusta tuntuu, että syke sahaa muutaman minuutin ollen välillä todella matala ja välillä tosi korkea. Sykemittarista ei tuolloin ole apua, koska se ei rekisteröi epätavallista sykettä ja näyttää siksi usein nollaa. Viimeisimmällä kerralla kun syke lähti laskemaan ja oireet alkoivat, aloitin kokeeksi uudestaan hölkkäämään, jolloin syke nousi normaaliin tai ainakin lähelle ja olo koheni. Kuitenkin hetken hölkättyäni ja yrittäessäni taas hidastaa kävelyyn tai siesahtaa sykkeelle kävi samoin kuin aiemmin ja loppu meni samalla tavalla kuin toiseksi viimeisellä kerralla.

Näiden kahden viimeisimmän kerran jälkeen en ole oikein uskaltanut tehdä treeniä lähellä maksimisykettä. Eilen oli ensimmäinen kerta kun vedin taas rankan treenin, mutta oireita ei tällä kertaa tullut. Mainittakoon vielä, että leposykkeeni on aika matala, useimmiten 48-65, mutta liikunnan aikana esimerkiksi kevyesti hölkätessä syke on taas korkea (150-170), vaikka liikun säännöllisesti. Tuo kyseinen syketaso esim hölkätessä ei kuitenkaan aiheuta sen kummempaa uupumusta tai hengästymistäkään. Liikunnan jälkeen normaalisti palautumissykkeeni on käsittääkseni hyvä sen 1-2 minuuttia treenin lopettamisesta, mutta pidemmällä seurannalla kestää muutama tuntikin, että syke palautuu normaaliin leposykkeeseen.

Olisiko teillä minkäänlaista käsitystä tällaisita oireista? Täytyy myöntää, että olen aika huolestunut.

05/07/2016

Huolissaan

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 7.7.2016

Kysymyksen alkupuolella esitetyt asiat eivät viittaa sairauteen. Terveen ihmisen “korkea hemoglobiini”, jos se on vakaasti samaa tasoa, on yksilöllinen ominaisuus, joka väestössä noudattaa normaalijakaumaa kuten pituus. Ei 185 cm pitkä nainen ole “sairas”, vaikka onkin jakauman yläpäässä. Mainittu verenpaineen vaihtelu on normaalia ja verenpaineen taso lähinnä ihanteellinen. Lima kurkussa ei liity sydänsairauksiin.

Sykemittaria ei ole tarkoitettu sydänsairauksien eikä rytmihäiriöiden tutkimiseen. Jos rasitukseen liittyvä sykkeen vaihtelu huolestuttaa, on syytä tehdä kliininen rasituskoe, EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti tai molemmat. Näillä saadaan oikeaa, EKG:hen perustuvaa tietoa sydämen rytmin ja sykkeen käyttäytymisestä.

07/07/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset