Olen 60-vuotias mies, jolla on vaikeahoitoinen verenpaine. Lääkkeenä on Losatrix 100, Hydrex semi 25 mg ja Inspra 25 mg (eplerenoni), koska aldosteroni oli pari vuotta sitten kerran mitattaessa hieman yli viitearvon. Reniini oli normaali. Kun näihin lääkkeisiin siirryttiin, käskettiin seurata Kaliumia, jotta se ei nouse liikaa. Minulla käynyt toisinpäin, Kaliumia tarvitaan nyt 2,5 g/päivä. Lisän tarve on kasvanut tasaisesti. Miksi Kalium-lisää tarvitaan yhä enemmän ja enemmän?
Yläpaine ei tahdo kuin satunnaisesti pysyä alle 140. Se tahtoo seilata 140-160 välillä. Alapaine pysyy tasaisena, 75-80 eli painero on usein aika suuri. Painoon ja elintapa-asioihin olen kiinnittänyt huomiota, ja ne ovat hyvin hallinnassa. Ainoa, mikä ei ole kohdallaan on stressi ja ahdistus. Yöllä en saa tarpeeksi lepoa. Siksiköhän aamupaineet ovat eniten koholla? Lääkkeet on jaettu siten, että niillä pitäisi olla tehoa ympäri vuorokauden. Beetasalpaajaan lisääminen lääkkeisiin auttaisi laskemaan verenpainetta, mutta se ei minulle sovi, koska syke hidastuu liikaa, ja nyt beetasalpaaja on lopetettu. Hyvin pienelläkin beeta-annoksella syketaso oli 40-45. Yöllä Holterissa todettiin jopa 34. Käytin ensin Bisoprololia, sitten lyhytaikaisesti Diasectralia. Matala syke ilmeisesti pahensi muutenkin runsasta lisälyöntisyyttä, ja erään kardiologin mielestä, saattoi aiheuttaa Holterissa näkyneen eteislepatuksen/-värinän. Sen takia aloitettiin pysyvä Marevan-lääkitys! Onko olemassa sellaista beetasalpaajaa, joka minulle sopisi verenpainelääkkeeksi? Kuinka kauan beetasalpaajaan käytön lopettamisen jälkeen syketason normalisoitumiseen menee aikaa? Normaalisti sykkeeni on ollut noin 55-60. Nyt noin kuukauden pituisen beetasalpajaatauon jälkeen syketaso on vielä vain noin 50. Ei kai käytetyt salpaajat ole pysyvästi muuttaneet sydäntä? Olen jo vuosia sitten näyttänyt lääkäreille verenpainekortilla, että minulla on yläpaine selvästi paremmin hallinnassa, jos syke on mittaushetkellä on tasoa 60 tai yli. Mistähän tämäkin yhteys kertonee? Sitä ei yksikään lääkäri pystynyt minulle selittämään.
Pitäisikö verenpainesairauden taustoja päästä jonnekin tutkituttamaan? Entä kannattaisiko edelleen kokeilla muunlaisia lääkekombinaatioita? Ennen Inspran käyttöönottoa yhtenä peruslääkkeenä oli kalsiumsalpaajaa. Verenpaineeseen sillä oli suotuisa vaikutus, mutta se aiheutti alati pahenevan levottomat -jalat oireyhtymän, jota hoidettiin 15 vuotta omilla lääkkeillä. Kalsiumsalpaajan käytön lopettaminen jälkeen levottomat jalat rauhoittuivat heti kokonaan!
03/04/2016
masa
Vastaus
Kysyjällä on vaikeahoitoinen kohonnut verenpaine. Sellaisen hoito vaatii taitoa ja kokemusta. Päätökset kuuluvat hoitavalle lääkärille, tässä joitakin näkökohtia harkittavaksi.
Matala kaliumarvo liittyy kysymyksessä mainittuun korkeaan aldosteroniarvoon (hyperaldosteronismi), joka ajaa kaliumia elimistöstä virtsan mukana. Eplerenoni (Inspra) on aldosteronin vastavaikuttaja. Edelleen tarpeellinen kaliumlisän tarve viittaa siihen, että Inspran annos voisi olla suurempi. Inspra-hoito tulee melkoisen kalliiksi, koska sillä ei ole sairausvakuutuksen korvattavuutta. Herääkin kysymys, onko kokeiltu vanhempaa, halvempaa ja sv-korvattavaa spironolaktonia, joka voisi ajaa saman asian, elleivät eräät siihen liittyvät haittavaikutukset (miehillä lähinnä lääkkeen hormonivaikutuksista johtuva kivulias rintojen kasvu) ole esteenä.
Lisätutkimuksia tuskin tarvitaan. Yksi mahdollinen korkeaa verenpainetta ylläpitävä tekijä on munuaisvaltimon ahtauma. Sille on tyypillistä aiemmin ”kiltin” verenpainetaudin äkillinen paheneminen. Nykyään munuaisvaltimon ahtauman hoitoon, vaikka sellainen todettaisiinkin, suhtaudutaan varauksella, koska se ei aina kuitenkaan oleellisesti helpota verenpaineen hoitoa.
Vaikuttaa siltä, ettei beetasalpaaja ole kysyjälle hyvä vaihtoehto. Tulisi uudelleen harkita kalsiuminestäjän eli kalsiumkanavan salpaajan kokeilemista. Se on yleensä varsin tehokas käytettyihin lääkkeisiin yhdistettynä. Kyseeseen tulevia verisuonivaikutteisia kalsiuminestäjiä on useita, joten niistä saattaisi hyvin löytyä sopiva. Yksi mahdollisuus on nykyään vähälle käytölle jäänyt pratsosiini.
03/04/2016
Mikko Syvänne