Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Miten koululaisten tulisi hoitaa hampaitaan?

Hampaiden reikiintyminen on yhä suomalaisten koululaisten keskeisin suunterveyden uhka, vaikka reikiä on nykyisin vähemmän kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Julkaistu 3.4.2014

Reikähammasta ei saa paikkaamalla enää täysin ehjän veroiseksi, ja lapsena tehtyä paikkaa voidaan elämän varrella joutua uusimaan useampaan kertaan. Siksi reikiä ei pidä päästää syntymään. Ne on yleensä helppo ehkäistä noudattamalla hyvää suuhygieniaa ja säännöllistä ateriarytmiä. Kun hampaiden hoidon saa juurtumaan arkiseen elämänmenoon kuuluvaksi tavaksi, asiaan ei enää tarvitse kiinnittää erityistä huomiota.

Harjaa hampaat aamuin illoin

Hampaiden harjaaminen kahdesti päivässä fluorihammastahnalla on hyvän suuhygienian perusta. Tarvittaessa harjausta täydennetään puhdistamalla hammasvälit vaikkapa hammaslangalla.

Syystä tai toisesta läheskään kaikki koululaiset eivät ole ottaneet hampaiden harjaamista omaksi jutukseen. Koska pojat ottavat mallia isistään, myös isillä olisi omissa harjaustottumuksissaan rutkasti parantamisen varaa.

Koululaistutkimuksessa suositusten mukaan kahdesti päivässä hampaansa harjaavien 11-, 13- ja 15-vuotiaiden poikien osuudet vaihtelivat välillä 43-49 %. Tytöillä vastaava vaihteluväli oli 61-70 % eli parantamisen varaa on toki heilläkin (lähde: lukuvuonna 2009/2011 toteutettu Maailman terveysjärjestö WHO:n koululaistutkimus).

Arjen melskeessä ei aina ole helppo huolehtia siitä, että koululaiset harjaavat hampaansa aamuin illoin. Onpa joku ponnekas äiti jopa laittanut ulko-oven sisäpuolelle suurikokoisen muistilapun: “Kukaan ei aamulla poistu tästä talosta, ennen kuin on harjannut hampaansa”. Makuuhuoneiden ovilla on ollut vastaavanlaiset laput muistuttamassa hampaiden pesusta ennen nukkumaan menoa.

Asiaa ei kuitenkaan pidä jättää yksin äitien huoleksi. Isät tarvitaan mukaan näyttämään harjaamisen mallia lapsilleen.

Suosi säännöllisiä ruoka-aikoja

Hampaiden reikiintymistä voi torjua myös terveellisin ruokatottumuksin ja säännöllisellä ateriarytmillä. Janojuomana vesijohtovesi on paras vaihtoehto. Napostelu aterioiden välillä sekä sokeristen ja/tai happamien juomien siemailu uhkaavat suunterveyttä. Kun syö säännöllisesti kunnon aterioita, ei tarvitse nälän vuoksi napostella aterioiden välillä.

Suomalaiset syövät nykyisin ratkaisevasti terveellisemmin kuin ennen. Ruokakulttuuriimme on kuitenkin tullut epäsuotuisiakin piirteitä. Säännöllisten yhteisten aterioiden sijasta monet syövät milloin missäkin, jolloin aterioita tulee korvattua hampaillekin haitallisilla napostelutuotteilla. Vanhempien olisi hyvä välttää tuomasta tällaisia tuotteita kotiin koululaisten saataville. Mehua ei esimerkiksi ole hyvä pitää lasten vapaasti juotavana. Olisi hienoa, jos aikaisin iltapäivällä kotiin palaavaa koululaista odottaisi jääkaapissa kunnon välipala.

Pohja hyvälle suunterveydelle luodaan lapsena

Pienet päivittäiset suunterveyttä tukevat valinnat ja kotihoitorutiinit riittävät. Hampaiden harjauksen lapsi oppii kotoa, mutta tärkeä kasvatustehtävä on myös koululla. Lasten suunterveyttä rakennetaan parhaiten kodin, koulun ja hammashoitolan yhteistyöllä.

Neljä vinkkiä koululaisten hampaiden terveydeksi:
• Harjaa hampaat fluoritahnalla aamuin illoin.
• Ota tavaksi ksylitolipurkka tai -pastilli aina ruuan jälkeen.
• Makeisia, sokeria sekä makeita ja happamia juomia kannattaa välttää. Keskitä herkkuhetket karkkipäivään.
• Vesi on paras janojuoma.

Teksti: Hannu Hausen, terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri, Hammaslääkäriliitto

Lue seuraavaksi