Näkökulman vaihtamisen taito lisää hyvinvointia

Pitkittynyt stressi tappaa tai ainakin sairastuttaa. Optimistinen ihminen elää keskimäärin kymmenen vuotta pessimistiä vanhemmaksi. Optimismi antaa myös energiaa ja vastustuskykyä sairauksiin sekä ehkäisee masennusta.

Hoitamaton masennus alentaa vastustuskykyä ja altistaa monenlaisille sairauksille, muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille.

Mitä tehdä, jos on kehittynyt helposti ahdistuvaksi ja stressaantuvaksi pessimistiksi?

Lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja filosofi Antti S. Mattila on pitänyt filosofin vastaanottoa Helsingissä viimeiset 16 vuotta. Kysytäänpä häneltä.

Mattila uskoo ja tietää kokemuksistaan, että pessimisti voi oppia optimistisemmaksi. Se kylläkin vaatii sitkeää harjoittelua.

Suoritettuaan siviilipalveluksen valtion mielisairaalassa Vaasassa Mattila kiinnostui lasten psykiatriasta ja työskenteli parikymmentä vuotta lastenpsykiatrina. Kun psykiatrinen käsitys ihmismielestä ei riittänyt, Mattila opiskeli vielä filosofiksi Helsingin yliopistossa.

Filosofia oppiaineeksi

Mattila haaveilee ajasta, jolloin lapset saisivat jo peruskoulussa filosofian opetusta. Siihen ei nyt ole tilaa opetusohjelmassa.

– Kaikki ihmisten ongelmat eivät ole sairauksia, joihin tarvitaan biologisia lääkkeitä. Ihmiset tarvitsevat tukea pohdinnoilleen, elämän vaikeuksilleen sekä uusien tilanteiden epävarmuudelle.

Helleenisen ajan filosofit ajattelivat, että filosofia parantaa sairaudet, jotka syntyvät vääristä uskomuksista. Roomalainen Cicero jo tiesi, että filosofia on lääkintätaito sielulle.

Mattila tutustui parikymmentä vuotta sitten Tapani Aholan ja Ben Furmanin Suomeen tuomaan ratkaisukeskeiseen terapiaan ja kouluttautui ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa vuorovaikutus on tärkeässä asemassa. Kun psykoanalyysissä puhutaan terapiavastaisuudesta, ratkaisukeskeisessä terapiassa ajatellaan, että sellaista ei ole olemassa, vaan kyseessä on tilanne jolloin terapeutti ei ole vielä löytänyt tapaa olla yhteistyössä potilaan kanssa hyödyllisellä tavalla.

Kun perinteinen psykoanalyyttinen terapia pureutuu menneisyyteen, ratkaisukeskeinen terapia suuntaa tulevaisuuteen, ajatuksella, miten saavuttaa hyvä elämä.

– Ratkaisukeskeisellä terapialla on keinoja vaikuttaa ihmisten sosiaaliseen verkostoon, joka on nähdäkseni keskeisessä asemassa ihmisten ongelmissa. Siinä ajatellaan, että ihmisellä on usein ongelmia siksi, että he ovat juuttuneet tietynlaiseen jäykkään ajattelutapaan, joka ei toimi. Uusi näkökulma on silloin vastalääke.

Elämä pelissä

Antti S. Mattila teki väitöskirjan näkökulman vaihtamisen taidosta ja tutki aihetta kymmenisen vuotta.

Jo antiikin Kreikan filosofit tiesivät, että optimistiseksi kasvamiseen tarvitaan näkökulman vaihtamisen taitoa. He pyrkivät näkökulman vaihtamisen avulla kehittämään kykyään mielentyyneyden säilyttämiseksi.

– Filosofin vastaanotolle tulevat ihmiset haluavat aidosti muutosta elämäänsä. Filosofit ovat iät ja ajat painottaneet, että hyvien tekojen sivutuotteena syntyy onnellisuus.

– Stoalaisten näkemys filosofiasta oli elämisen taitoa ja viisautta jo 300 eKr. Päämääränä oli selvittää, mitä on ihmisen onnellisuus ja miten sen voi saavuttaa. Jo tuolloin ajateltiin, että hyvä elämä saavutetaan kehittämällä luonteen vahvuuksia ja hyveitä.

Neljä tärkeintä stoalaista hyvettä ovat: rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja viisaus. Henkiset harjoitukset edistävät onnellisuutta. Niitä on hyvä tehdä joka päivä.

Mattila oli mukana tv-ohjelmasarjassa Elämä pelissä, jossa 40 000 suomalaista katsojaa osallistui julkkisten kanssa onnellisuustestiin ja teki onnellisuusharjoituksia kännyköihinsä tulleiden viestien avulla.

Duodecim kustansi Elämä pelissä -sarjan pohjalta tehdyn Onnen taidot -kirjan, joka sisältää hyvään elämään tähtääviä harjoituksia.

Onnen avaimet

– Yksi hyvä tehtävä on kiitollisuusharjoitus, jossa pidetään kiitollisuuspäiväkirjaa. On havaittu, että kiitollisuus lisää onnellisuutta.

– Toinen päivittäinen tehtävä, jonka voi opettaa lapsillekin, on miettiä, mitkä kolme asiaa onnistuivat tänään hyvin. Jos se tehdään iltaisin nukkumaan mentäessä, mieleen jäävät päivän onnistumiset.

Elämä pelissä -projektin tutkimustulokset on julkaistu British Medical Journalissa.

– Tuloksista kävi ilmi, että pessimisteillä oli kaikilla mittareilla mitattuina huonommat terveysarvot. Pessimistit myös tupakoivat ja käyttävät alkoholia optimisteja enemmän.

Mattila kertoo klassisen esimerkin, jonka mukaan pessimisti näkee, että lasi on puoliksi tyhjä ja optimisti, että se on puoliksi täynnä. Nerokas näkökulmanvaihtaja netissä tarjosi kolmannen vaihtoehdon. Jos samaisen nesteen kaataa pienempään lasiin, se voikin olla täysi.

– Optimismin ja pessimismin vaikutuksia sydänsairauksiin on tutkittu paljon. On todettu, että pessimistit sairastuvat sydänsairauksiin 30 prosenttia optimisteja todennäköisemmin.

Eli optimismia kannattaa harjoitella jo sydämen vuoksi.

Maailman kansoja on pistelty onnellisuusjärjestyksiin monin eri mittarein.

– Tanskalaiset ovat onnellisuustutkimusten kärjessä, sillä heillä on salainen ase ”hygge”. Työpaikoilla ihmiset kokoontuvat kynttilän ääreen syömään, juomaan, keskustelemaan ja pitämään huolta toisistaan.

– Suomalaiset ovat kakkostilalla. Ei me huonosti pärjätä. Meidän yhteiskunnassamme on aika hyvin toteutunut yksi antiikin keskeinen hyve, eli oikeudenmukaisuus ja demokraattisuus. Se voi olla yksi syy, että pärjäämme niin hyvin onnellisuustilastoissa. Tällä hetkellä yhteiskunnallinen tilanne näyttää kyllä menevän siinä suhteessa huonoon suuntaan.

Elämän kokeminen mielekkääksi on yksi onnellisuuden lähde, joten mielekäs työ on tärkeä asia. Mattila kokee oman työnsä mielenkiintoisena. Työn vastapainona toimii matkailu. Miehen suosikkimaa on Japani.

– Siellä kaikki on eri tavalla kuin täällä, joten siellä näkökulman vaihtaminen luonnistuu hyvin, toisin kuin täällä Euroopassa, jossa alamme kaikki muistuttaa toisiamme.

– Huumori on toinen tärkeä asia. Sekin vaatii näkökulman vaihtamisen taitoa.

Masennuksen hyvät puolet

Masennuksen esiintymisestä on hyvinkin ristiriitaista tietoa. Mattila uskoo masennuksen lisääntyneen ja alkamisiän varhentuneen huomattavasti viimeisen 50 vuoden aikana.

– Masennus voidaan nähdä ajanjaksona, jolloin on pakko pysähtyä. Vanha polku ei enää toimi, pitää miettiä uusi suunta elämälle. Se vaatii dialogia: mitä vanhasta elämästä kannattaa ottaa uuteen ja mitä voi jättää, että tilaa syntyy uudelle.

– Masennus on myös mahdollisuus henkiseen kehitykseen, jolloin masennuksen läpikäyminen voi lisätä itsetuntemusta ja empatiaa.

Mattila suosittelee vapaaehtoistyöhön osallistumista. Se tekee onnelliseksi ja se on myös keino päästä omien huolien jatkuvasta vatvomisesta, kun katse suuntautuu pois omasta itsestä.

Liika asioiden vatvominen johtaa masennuskierteeseen. Vatvomisen sijaan Mattila suosittelee joko ratkomaan ongelmat tai varaamaan päivittäisen huoliajan, vaikka 30 minuuttia päivässä, jolloin muuta ei tule tehdä.

Kaikkien kannattaa myös kirjata lista asioista, jotka lataavat akkuja. Se lista on hyvä olla aina mukana, ottaa esille vaikeissa tilanteissa ja alkaa tehdä niitä mukavia asioita.

No, mistä ihminen saa sitä tarvittavaa sielun rauhaa? Siihenkin jo stoalaisilla oli lääkkeenä näkökulman vaihtamisen taito.

”Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan käsitykset, joita meillä on näistä asioista”, sanoi stoalainen, Roomassa vaikuttanut filosofi Epiktetos.

Luettavaa:

Antti S. Mattila, Näkökulman vaihtamisen taito, WSOY

Antti S. Mattila, Pekka Aarnisalo, Onnen taidot, Duodecim

Terveysportti.fi / Stressi, Antti S. Mattila